Nykyään George F. Root on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, George F. Root:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki George F. Root:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme George F. Root:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
George Frederick Root (30. elokuuta 1820 Sheffield, Massachusetts – 6. elokuuta 1895 Bailey Island, Maine) oli yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekijä. Hän oli musiikkipedagogi ja Chicagossa toimineen musiikkikoulun johtaja ja hänet nimitettiin musiikin professoriksi Chicagon yliopistoon. Hän sävelsi 1850-luvulla populaarimusiikkia Bostonissa ja New Yorkissa ja tuli sisällissodan aikana tunnetuksi sota-aiheisista lauluistaan, joista tunnetuimmaksi on tullut vuoden 1863 "Battle Cry of Freedom". Chicagon yliopisto nimitti Rootin musiikin kunniatohtoriksi vuonna 1872.[1]
George F. Root kuuluu populaarimusiikin lauluntekijöiden kunniagalleriaan Songwriters Hall of Fameen, johon hänet valittiin vuonna 1970.[1]
Root tunnetaan myös lasten ja hengellisten laulujen säveltäjänä. Hän on tehnyt useita lapsille tarkoitettuja lauluja ja laulukirjoja.[2] Yksi niistä oli Bethany Sunday School, joka ilmestyi Philadelphiassa 1870.[3] Siinä julkaistiin laulu "Come to the Saviour, make no delay", joka lienee hänen tunnetuin hengellinen laulunsa Suomessa. Laulusta on suomennoksia ainakin seuraavissa laulukirjoissa: