Gerhard Sohlberg

Nykymaailmassa Gerhard Sohlberg on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Gerhard Sohlberg:stä on tullut yleinen keskustelunaihe ympäri maailmaa. Tekniikan nopean kehityksen ja globalisaation lisääntyessä Gerhard Sohlberg on saavuttanut merkittävän roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Gerhard Sohlberg:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tutkitaan, kuinka se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Gerhard Sohlberg:n monia puolia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä.

Sohlbergin suunnittelema asuinrakennus Viipurissa

Bruno Gerhard Sohlberg (24. syyskuuta 1862 Pohja – 10. syyskuuta 1923 Villarrica, Paraguay) oli suomalainen arkkitehti.

Sohlbergin isä oli Pohjan kirkkoherrana toiminut Herman Fredrik Sohlberg. Hänellä oli kymmenen sisarusta, joista tunnettuja ovat vuorineuvos Seth Sohlberg ja kansanedustaja Hedvig Sohlberg.[1] Sohlberg avioitui vuonna 1895 Tukholmassa haminalaisen Rachel Kuschakin kanssa. Perheeseen syntyi Paraguayssa kolme lasta.[2]

Tammisaaressa koulunsa käynyt Sohlberg opiskeli myöhemmin Turun teknillisessä reaalikoulussa. Valmistuttuaan hän toimi aluksi arkkitehtina Viipurissa ja sen jälkeen 1895–1902 Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa. Vuodesta 1902 lähtien Sohlberg vaikutti jälleen Viipurissa kahdentoista vuoden ajan, kunnes muutti vuonna 1914 takaisin Etelä-Amerikkaan ja työskenteli kaupunginarkkitehtina Paraguayn Villaricassa.[2] Sohlbergin elämästä ja urasta ei tiedetä paljoakaan, esimerkiksi hänet myöhemmät vaiheensa Etelä-Amerikassa ovat Suomessa tuntemattomat.

Suomessa Sohlberg suunnitteli lukuisia asuin- ja liikerakennuksia eri puolille Viipuria sekä laati muun muassa Viipurin synagogan ensimmäiset piirustukset.[2] Viipurin lisäksi hän suunnitteli rakennuksia ainakin Sortavalaan.[3]

Lähteet

  1. ↑ Sisarukset Sohlberg 15.5.2009. Juhan suku-uutiset. Viitattu 5.11.2014.
  2. ↑ a b c Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, s. 167-169. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Karjalan Rauta Oy / Ossi Kivinen (Arkistoitu – Internet Archive) The Virtual Sortavala. Viitattu 6.11.2014.

Aiheesta muualla