Gian Gastone

Nykymaailmassa Gian Gastone on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Gian Gastone:stä on tullut niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön huomion kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, taloudellisen merkityksensä tai kulttuurivaikutuksensa vuoksi. Laajan vaikutuksensa ja kykynsä synnyttää keskustelua ja pohdintaa Gian Gastone on vakiinnuttanut asemansa keskeiseksi aiheeksi nykyisellä asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme Gian Gastone:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollista tulevaisuutta. Lisäksi tutkimme Gian Gastone:n roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja sen merkitystä globaalissa kontekstissa.

Suurherttua Gian Gastone, Giovanni Gaetano Gabbianin maalaama muotokuva.

Gian Gastone (ital. Gian Gastone de’ Medici; 24. toukokuuta 1671 – 9. heinäkuuta 1737)[1] oli viimeinen Medici-sukuinen Toscanan suurherttua vuosina 1723–1737.[1][2]

Gian Gastone oli pitkään hallinneen suurherttua Cosimo III:n ja tämän ranskalaisen puolison Marguerite-Louise d’Orléansin nuorempi poika ja samalla sukunsa viimeinen miespuolinen jäsen. Isänsä tavoin hän eli erossa vaimostaan eikä hänen avioliitostaan syntynyt lapsia.[2] Noustessaan valtaan 52-vuotiaana Gian Gastone oli jo rankkojen elämäntapojensa uuvuttama eikä hänellä heikon terveytensä vuoksi ollut sen enempää kykyjä kuin kiinnostustakaan panostaa valtakuntansa hallintoon.[1][2]

Euroopan suurvallat olivat jo vuonna 1718 sopineet keskenään, että Medicin hallitsijasuvun sammuessa Toscanan valtaistuimelle nostettaisiin Espanjan prinssi Don Carlos, josta tuli vuonna 1731 myös Parma-Piacenzan herttua. Puolan perimyssotaan liittyneen Wienin esirauhan yhteydessä vuonna 1735 suurvallat tekivät kuitenkin uuden sopimuksen, jonka mukaan Toscanan valtaistuimelle nousisikin Medicien jälkeen Lothringenin herttua Frans Stefan. Kun Frans seuraavana vuonna meni naimisiin Itävallan kruununperijättären Maria Teresian kanssa, siirtyi Toscana Itävallan Habsburgien valtapiiriin.[3][1][2] Gian Gastone taipui hyväksymään tämän järjestelyn. Espanja veti miehitysjoukkonsa pois Toscanasta ja niiden tilalle saapui itävaltalaisia joukkoja, jotka vannoivat helmikuussa 1737 uskollisuutta suurherttualle.[1] Gian Gastone kuoli viisi kuukautta myöhemmin ja Frans Stefan julistettiin suunnitellusti Toscanan suurherttuaksi. Medicin suvun yksityisomaisuus ja korvaamaton taidekokoelma menivät perintönä Gian Gastonen siskolle Anna Maria Luisa de' Medicille, joka lapsettomana kuitenkin testamenttasi ne suurherttua Fransille.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Gian Gastone (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.9.2017.
  2. ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1912), s. 1424 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.9.2017.
  3. ↑ Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 5, s. 414. Tammi, Helsinki 2001.

Aiheesta muualla