Nykyään Glasiologia on toistuva teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on asettanut itsensä keskeiseksi kohtaksi julkisella asialistalla. Kun kiinnostus Glasiologia:tä kohtaan kasvaa, tarve ymmärtää sen monia puolia ja seurauksia kasvaa. Tässä artikkelissa tutkimme Glasiologia:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nykyään.
Glasiologia eli kryosfäärin geofysiikka tutkii jäätiköitä, jääpeitteitä, lunta, routaa ja jäätä sekä niihin liittyviä luonnonilmiöitä.[1]
Se kuuluu geotieteisiin ja niveltyy läheisesti geofysiikkaan, geologiaan, klimatologiaan, meteorologiaan, hydrologiaan, biologiaan ja maantieteeseen. Kun Marsista, Kuusta ja muutamilta muilta taivaankappaleilta on löytynyt jäätä, glasiologia on saamassa uusia ulottuvuuksia.
Glasiologiassa tutkitaan muun muassa jäätiköiden historiaa ja muutoksia ilmastonmuutoksen yhteydessä, routaa ja ikiroutaa, jäätiköiden vaikutusta ilmastoon ja päinvastoin, jään virtausfysiikkaa, vesistöjen jääpeitteitä ja jäässä eläviä elämänmuotoja. Se voidaan jakaa mannerjäätiköiden ja vuoristojäätiköiden tutkimukseen.
Glasiologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Fysikaalisten tieteiden laitoksella Geofysiikan osastolla.