Nykymaailmassa Glinde-interstadiaali on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Glinde-interstadiaali on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Glinde-interstadiaali on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Glinde-interstadiaali:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.
| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Glinde-interstadiaali oli lämmin kausi viime jääkaudella noin 50 000 vuotta sitten. Kausi oli edellistä Oerelin interstadiaalia hieman kylmempi. Pohjois-Saksassa oltiin lämpimimmillään pensastundran eteläosissa.[1]
Kausi on NGRIP-näytteen interstadiaali 14 tai 16–17. Pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien lämpötila oli enimmillään noin 6,5 astetta nykyistä alempi, kun se oli viime jääkauden kylmimmässä vaiheessa 10 astetta nykyitä alempi.[2].
Eri lähteiden mukaan merenpinta olisi ollut 25–60 m nykyistä alempi, Koiviston Jääkaudet-kirjan mukaan 30 m.[3]
Eteläinen Suomi lienee ollut jäätön 55000–25000 BP, sen jälkeen kun jää oli ensin saapunut sinne ehkä 60000 BP[4]. Toisten lähteiden mukaan Suomi oli jään peitossa 75 000–50 000 vuotta sitten[5].
Veikselin varhais- ja keskivaiheiden kerrostumien ajoituksesta Suomessa on käyty keskustelua. Perinteisillä radiohiilimittauksella ei voitu ajoittaa yli 40 000 vanhoja esineitä, ja kohti tuota takarajaa ajoitukset käyvät epävarmoiksi. Monien tutkijoiden mielestä radiohiilellä aikaan 42 000–50 000 vuotta sitten ajoitetut Permantokosken ja Tervolan Kauvonkankaan turvekerrokset, joissa on koivumetsistä kertova siitepölystö, sopisivat paremmin Varhais-Veikseliin 80 000–100 000 vuotta sitten[5]. Savukosken Soklista löydetty kolmas Eem-kauden jälkeinen moreenipatjojen välissä ollut arktiseen tundraan viittaava kerrostuma saattaa vastata Keski-Veikselin varhaista jäätöntä kautta[6]. Suunnilleen Glint-vaiheeseen liittyy Keski-Lapista löydetty lehtikuusi, jonka harrastajatutkija Keijo Parkkunen on kirjassaan Sadan vuoden harha-askel väittnyt kasvaneen jäätikön sisällä ja siten kumoavan jääkauden[7].