Tämä artikkeli käsittelee aihetta Goblin (yhtye), joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Goblin (yhtye) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Tämän kirjoituksen aikana tutkitaan erilaisia Goblin (yhtye):een liittyviä näkökohtia, kuten sen alkuperää, kehitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Samoin analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Goblin (yhtye):n merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Goblin | |
---|---|
![]() |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1972–1982, 2000, 2005–2009, 2010– |
Tyylilaji | progressiivinen rock, heavy metal, fuusiojazz[1] |
Kotipaikka | Italia |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Goblin on italialainen, pääosin instrumentaalista progressiivista rockia esittävä yhtye, joka tunnetaan elokuvamusiikistaan. Yhtye nousi suosioon esikoisteoksensa, Dario Argenton Verenpunaiseen kauhuun esittämänsä ääniraidan myötä vuonna 1975,[1][2] minkä jälkeen se toimi vuosien ajan Argenton hovisäveltäjänä.[3] Muita merkittäviä sävellystöitä ovat Suspiria – tappavat huokaukset (1977) sekä Dawn of the Dead (1978).[4]
Goblinin jäsenistö on vuosien mittaan vaihtunut toistuvasti, ja myös kokoonpanojen nimet ovat vaihdelleet.[2] Rinnakkaiskokoonpanoja on tällä hetkellä toiminnassa peräti neljä: New Goblin, Claudio Simonetti’s Goblin, Goblin Rebirth sekä yhtyeen alkuperäisellä nimellä toimiva Cherry Five.[5][6] Kaikissa kokoonpanoissa on mukana alkuperäisjäseniä.[2] Vuonna 2013 perustettu[6] Claudio Simonetti’s Goblin on vieraillut aktiivisesti myös Suomessa.[3][4]
Goblinin musiikki sekoittaa useita eri lajityyppejä. Allmusicin Donald A. Guariscon mukaan siinä sekoittuvat King Crimsonin henkinen jazz-rock, progressiivinen rock ja metallimusiikki ”tehokkaaksi ja omalaatuiseksi tyyliksi”.[1] Imperiumin Janne Rintala kuvailee yhtyeen musiikkia improvisaatiohenkiseksi ja elektroniseksi, ”melko erikoiseksi syntikkaprogeksi”.[2]