Gro Harlem Brundtland

Gro Harlem Brundtland
Norjan pääministeri
3. marraskuuta 199025. lokakuuta 1996
Monarkki Olavi V
Harald V
Edeltäjä Jan Syse
Seuraaja Thorbjørn Jagland
9. toukokuuta 198616. lokakuuta 1989
Monarkki Olavi V
Edeltäjä Kåre Willoch
Seuraaja Jan Syse
4. helmikuuta 198114. lokakuuta 1981
Monarkki Olavi V
Edeltäjä Odvar Nordli
Seuraaja Kåre Willoch
Henkilötiedot
Syntynyt20. huhtikuuta 1939
Bærum, Norja
Puoliso Arne Olav Brundtland
Tiedot
Puolue Työväenpuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Näytä Wikidatasta tulevat arvot

Gro Harlem Brundtland (s. 20. huhtikuuta 1939 Bærum) on norjalainen työväenpuolueen poliitikko, joka toimi Norjan pääministerinä 1981, 1986–1989 ja 1990–1996.

Hän on saanut lääketieteellisen koulutuksen ja valmistunut Harvardin yliopistosta vuonna 1965. Vuodet 1974–1979 hän toimi Norjan ympäristöministerinä. Hänestä tuli maan ensimmäinen naispääministeri helmikuussa 1981. Hänen ensimmäisessä hallituksessaan oli kahdeksan naisministeriä kahdeksastatoista.

Brundtland nousi yllättäen pääministeriksi, kun Odvar Nordli vetäytyi syrjään vuoden 1981 alussa. Brundtlandin ensimmäinen hallitus oli lyhytaikainen, mutta hän toimi pääministerinä myöhemmin vielä kaksi kertaa: 9. toukokuuta 1986 – 16. lokakuuta 1989 ja 3. marraskuuta 1990 – 25. lokakuuta 1996. Hän oli tarmokas ja voimakastahtoinen toimija. Hän esimerkiksi toimi päättäväisesti, kun hänen miehensä vuonna 1983 putosi purjeveneestä mereen voimakkaassa aallokossa. Usean tunnin kamppailun ansiosta hän pelasti sekä miehensä että veneen.

Brundtland nousi kansainvälisesti merkittävään asemaan toimiessaan 1980-luvulla Yhdistyneiden kansakuntien ympäristön ja kehityksen maailmankomission eli Brundtlandin komission puheenjohtajana. Komissio pyrki julkituomaan kestävän kehityksen käsitettä ja julkaisi raporttinsa "Yhteinen tulevaisuutemme" huhtikuussa 1987.

Toukokuussa 1998 Gro Harlem Brundtlandista tuli Maailman terveysjärjestön pääjohtaja. Hänen seuraajakseen tuli 21. heinäkuuta 2003 Lee Jong-wook.

Maailman terveysjärjestön pääjohtajuuden jälkeen Brundtland toimi jonkin aikaa Harvardissa vierailevana opettajana. Tammikuussa 2006 Gro Harlem Brundtlandia ehdotettiin seuraavaksi YK:n pääsihteeriksi.

Asuessaan Ranskassa vuoden 2007 loppupuolella Brundtland joutui kritiikin kohteeksi, koska hän oli käynyt leikkauksessa julkisessa sairaalassa Norjassa. Pysyvästi ulkomailla asuvalla norjalaisella ei ole oikeutta käyttää Norjan julkisia terveyspalveluja. Brundtland vastasi kritiikkiin maksamalla leikkauksensa ja muuttamalla takaisin Norjaan.

Myös Brundtlandin toimintaa Pepsi-yhtiön konsulttina vuonna 2007 on arvosteltu terveysvalistajana toimineelle sopimattomaksi.

Joukkomurhaaja Anders Behring Breivik oli suunnitellut surmaavansa 22. heinäkuuta 2011 tekemällään operaatiolla myös Brundtlandin. Breivik tuli kuitenkin Utøyan saarelle pari tuntia Brundtlandin poistumisen jälkeen.

Perhe

Brundtlandin isä Gudmund Harlem toimi 1950- ja 1960-luvuilla Norjan sosiaaliministerinä sekä puolustusministerinä. Brundtlandin sisko Hanne Harlem oli Norjan oikeusministeri 2000–2001.

Brundtland meni vuonna 1960 naimisiin valtiotieteilijä Arne Olav Brundtlandin kanssa, ja he saivat neljä lasta. Arne Brundtland kuoli vuonna 2024.

Lähteet

  1. a b Erling Bjöl. Otavan suuri maailmanhistoria 19. Otava 1987. ISBN 951-1-09631-1, s. 297
  2. Women Candidates for United Nations Secretary-General Sept. 2006. National Organization for Women. Arkistoitu 27.8.2008. Viitattu 9.7.2008.
  3. Betalte operasjon i 2002 Jan 2008. VG Nett. (norjaksi)
  4. Gro defends decision (Arkistoitu sivu) 6.12.2007. Aftenposten. Arkistoitu 4.8.2007. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
  5. Hanne Harlem Store norske leksikon. 2.7.2021. Viitattu 29.12.2022. (norjaksi)
  6. Aftenposten: Arne Olav Brundtland er død NRK. 8.6.2024. Viitattu 8.6.2024. (norjaksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gro Harlem Brundtland. Kaarle Suuren palkinnon saajat
1950–1975

1950 Richard Coudenhove-Kalergi · 1951 Hendrik Brugmans · 1952 Alcide De Gasperi · 1953 Jean Monnet · 1954 Konrad Adenauer · 1956 Winston Churchill · 1957 Paul-Henri Spaak · 1958 Robert Schuman · 1959 George Marshall · 1960 Joseph Bech · 1961 Walter Hallstein · 1963 Edward Heath · 1964 Antonio Segni · 1966 Jens Otto Krag · 1967 Joseph Luns · 1969 Euroopan komissio · 1970 François Seydoux de Clausonne · 1972 Roy Jenkins · 1973 Salvador de Madariaga

1976–2000

1976 Leo Tindemans · 1977 Walter Scheel · 1978 Konstantínos Karamanlís · 1979 Emilio Colombo · 1981 Simone Veil · 1982 kuningas Juan Carlos I · 1984 Karl Carstens · 1986 Luxemburgin kansa · 1987 Henry Kissinger · 1988 François Mitterrand, Helmut Kohl · 1989 Veli Roger (Taizé-yhteisö) · 1990 Gyula Horn · 1991 Václav Havel · 1992 Jacques Delors · 1993 Felipe González · 1994 Gro Harlem Brundtland · 1995 Franz Vranitzky · 1996 kuningatar Beatrix · 1997 Roman Herzog · 1998 Bronisław Geremek · 1999 Tony Blair · 2000 Bill Clinton

2001–

2001 György Konrád · 2002 Euro-valuutta · 2003 Valéry Giscard d’Estaing · 2004 Pat Cox, paavi Johannes Paavali II (erikoispalkinto) · 2005 Carlo Azeglio Ciampi · 2006 Jean-Claude Juncker · 2007 Javier Solana · 2008 Angela Merkel · 2009 Andrea Riccardi · 2010 Donald Tusk · 2011 Jean-Claude Trichet · 2012 Wolfgang Schäuble · 2013 Dalia Grybauskaitė · 2014 Herman Van Rompuy · 2015 Martin Schulz · 2016 paavi Franciscus · 2017 Timothy Garton Ash · 2018 Emmanuel Macron · 2019 António Guterres · 2020 Klaus Johannis · 2022 Svjatlana Tsih’anouskaja, Maryja Kalesnikava, Veronika Tsapkala · 2023 Volodymyr Zelenskyi, Ukrainan kansa · 2024 Pinchas Goldschmidt ja Euroopan juutalaisyhteisöt