Nykyään Grzegorz Lato on aihe, joka herättää kiinnostusta monenlaisissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tämä aihe on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nykyisyydessä Grzegorz Lato on edelleen jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Grzegorz Lato:n eri puolia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, jotta voimme tarjota kattavan kuvan tästä kiehtovasta aiheesta.
![]() Grzegorz Lato vuonna 2011. | ||
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Grzegorz Lato | |
Syntymäaika | 8. huhtikuuta 1950 | |
Syntymäpaikka | Malbork, Puola | |
Pelipaikka | hyökkääjä | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1962–1980 1980–1982 1982–1984 |
Stal Mielec KSC Lokeren CF Atlante Mexico City |
295 (117) 64 (12) 45 (15) |
Maajoukkue | ||
1971–1984 | Puola | 100 (45) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Grzegorz Bolesław Lato (s. 8. huhtikuuta 1950 Malbork, Puola) on puolalainen entinen jalkapalloilija. Pelipaikaltaan hän oli hyökkääjä ja hänet tunnettiin erittäin nopeana juoksijana.
Lato muistetaan Puolan maajoukkueesta, jossa hän pelasi 100 maaottelua ja teki 45 maalia[1] sekä toimi myös kapteenina. Vuoden 1974 MM-kilpailuissa Lato voitti turnauksen maalikuninkuuden seitsemällä maalilla ja oli johdattamassa Puolaa MM-pronssille tehden pronssiottelussa Brasiliaa vastaan ottelun ainoan maalin. Hän pelasi myös vuosien 1978 ja 1982 MM-kisoissa, joista jälkimmäisissä Puola saavutti myös pronssia. Olympiakisoissa Lato voitti kultaa vuonna 1972 ja hopeaa 1976.
Seurajoukkueessa Lato pelasi kotimaassaan Stal Mielecissä, Belgiassa KSC Lokerenissa ja Meksikossa CF Atlantessa.
Hänestä tuli demokraattisen vasemmiston liiton edustajana Puolan senaatissa vuonna 2001.[2] Vuonna 2005 hän osallistui senaatinvaaleihin[3], mutta häntä ei valittu.[4] Hän toimi Puolan jalkapalloliiton puheenjohtajana vuosina 2008–2012.[5]
1930: Guillermo Stábile • 1934:
Oldřich Nejedlý • 1938:
Leônidas • 1950:
Ademir • 1954:
Sándor Kocsis • 1958:
Just Fontaine • 1962:
Garrincha,
Vavá,
Leonel Sánchez,
Dražan Jerković,
Valentin Ivanov,
Flórián Albert • 1966:
Eusébio • 1970:
Gerd Müller • 1974:
Grzegorz Lato • 1978:
Mario Kempes • 1982:
Paolo Rossi • 1986:
Gary Lineker • 1990:
Salvatore Schillaci • 1994:
Oleg Salenko,
Hristo Stoitškov • 1998:
Davor Šuker • 2002:
Ronaldo • 2006:
Miroslav Klose • 2010:
Thomas Müller,
Diego Forlán,
Wesley Sneijder,
David Villa
1 Fischer | 2 Tomaszewski | 3 Kalinowski | 4 Szymanowski | 5 Gut | 6 Gorgón | 7 Wieczorek | 8 Bulzacki | 9 Żmuda | 10 Musiał | 11 Ćmikiewicz | 12 Deyna | 13 Kasperczak | 14 Maszczyk | 15 Jakóbczak | 16 Lato | 17 Szarmach | 18 Gadocha | 19 Domarski | 20 Kapka | 21 Kmiecik | 22 Kusto | Valmentaja Górski