Nykymaailmassa Guantanamera on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ajan myötä Guantanamera on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. Guantanamera on onnistunut ylittämään esteet ja herättämään suuren yleisön kiinnostuksen joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ammatillisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Guantanamera:n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Guantanamera on kuubalainen guajira-laulu, joka esitettiin erään syntytarinan mukaan[1] ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia.[2] 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966[3]. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä[4].
Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä.[5]