Tämä artikkeli käsittelee aihetta Guernsey (nautarotu), joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Guernsey (nautarotu) on aihe, josta on viime aikoina puhuttu paljon ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja keskusteluja eri alueilla. Guernsey (nautarotu):n merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin ja talouteen. Tämän artikkelin aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia Guernsey (nautarotu):een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ajankohtaisesta aiheesta.
Guernsey | |
---|---|
![]() |
|
Käyttötarkoitus: | lypsyrotu |
Alkuperä ja nimet | |
Alkuperämaa: | Guernsey, Kanaalisaaret |
Esiintyminen | |
Merkitys Suomessa: | marginaalinen |
Ominaisuudet | |
Paino: |
sonnit 600–700 kg. lehmät 450–500 kg |
Värit: | keltaruskean–valkeankirjava |
Aiheesta muualla | |
Guernsey nautarotu on kehitetty Guernseyn saarella, joka sijaitsee Englannin kanaalin Kanaalinsaarilla. Rotu on keskikoinen ja väriltään se on keltaruskean–valkeankirjava, yleensä perinnöllisesti sarvellinen.[1]
Guernseyn rotu on yksi kolmesta Kanaalinsaarilla alun perin olleista kanaalinsaarten karjaroduista, muut ovat Alderneyn ja Jerseyn naudat. Alderneyn nautoja oli toiseen maailmansotaan asti mutta kun saksalaiset miehittivät saaret vuonna 1940 naudat kuljetettiin Guernseylle jossa ne teurastettiin paikallisten ja miehitysjoukkojen ruuaksi.[2] Guernseyn rotu on kehitetty Guernseyn saarella joka on noin 50 kilometrin päässä Ranskan rannikosta. Vuoden tienoilla 1700 se tunnustettiin erilliseksi roduksi ja vuodesta 1789 oli laitonta tuoda muita nautoja saarelle risteytymisen estämiseksi. Alun perin karjan uskotaan olevan kahden rodun risteytys, Alderneyn- ja normadialaisen Froment du Léon -naudan.[3][4]
Jalostuksen keskeiset tavoiteltavat ominaisuudet ovat: valkuaistuotos, maidon kuiva-ainepitoisuus, hedelmällisyys, terveys ja rakenne ja kestävyys.[1]