Gustaf Toppelius

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Gustaf Toppelius:n jännittävää maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Gustaf Toppelius on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla eri aloilla. Näillä sivuilla analysoimme Gustaf Toppelius:een liittyviä eri näkökohtia sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Lisäksi tutkimme, kuinka Gustaf Toppelius on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se jatkaa trendien määrittämistä nykyään. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Gustaf Toppelius:n läpi ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.

Gustaf Toppeliuksen ja hänen vaimonsa hautakivi Oulun hautausmaalla

Gustaf Toppelius (4. kesäkuuta 1786 Oulu – 2. joulukuuta 1864 Oulu) oli suomalainen lääkäri.

Toppelius syntyi 1700-luvun lopulla Oulussa. Hänen isänsä on kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius. Gustaf Toppelius kävi Oulun triviaalikoulua vuodet 1801–1804 ja kirjoitti ylioppilaaksi Uppsalassa 7. syyskuuta 1804. Hän jäi kirjoille Uppsalan yliopistoon, josta valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1812. Toppelius palasi Ouluun kaupungin lääkäriksi vuonna 1815. Hän sai professorin arvonimen 1816.[1]

Gustaf Toppelius rakennutti isältään perimälleen tontille nykyisen Toppeliuksen talon Oulun Torikadulla joitain vuosia Oulun palon jälkeen. Myöhemmin Toppelius kirjoitti kaupunkia kohdanneesta onnettomuudesta kalevalamittaisen runoelman Oulun kaupunnin palosta. Runokirjan rahat Toppelius sijoitti Oulun kaupungin säästöpankin perustamiseen. Pankki perustettiin ja se aloitti toimintansa Toppeliuksen talossa vuonna 1845.[2]

Lähteet

  1. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 2003-2006. Helsingin yliopisto. Viitattu 28. joulukuuta 2007.
  2. ↑ Kotikaupunkimme kirjailijoita - Gustaf Toppelius 2006. Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto. Arkistoitu 22.2.2007. Viitattu 28. joulukuuta 2007.

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Gustaf Toppelius