Göttingenin Georg-August-yliopisto

Tässä artikkelissa analysoimme Göttingenin Georg-August-yliopisto:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Göttingenin Georg-August-yliopisto on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosia, ja sen vaikutus resonoi kaikilla modernin elämän osa-alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Göttingenin Georg-August-yliopisto:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään. Göttingenin Georg-August-yliopisto on edelleen kiinnostava aihe akateemikoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa populaarikulttuuriin vaikutuksistaan ​​globaaliin talouteen. Tämän artikkelin aikana tutkimme seurauksia ja haasteita, joita Göttingenin Georg-August-yliopisto tuo nykymaailmassa, ja tarjoamme uusia näkökulmia ja pohdintoja tästä ilmiöstä.

Göttingenin Georg-August-yliopisto
Georg-August-Universität Göttingen
lat. Universitas Regiae Georgiae Augustae
Motto In publica commoda
Perustettu 1737
Kansleri Ulrike Beisiegel
Opiskelijoita 25 377
Sijainti Göttingen, Ala-Saksi
Saksa
Yhteistyö Coimbra-ryhmä
Sivusto www.uni-goettingen.de
Göttingenin Georg-August-yliopiston päärakennus.

Göttingenin Georg-August-yliopisto (saks. Georg-August-Universität Göttingen) sijaitsee Keski-Saksassa Göttingenin kaupungissa. Se on vanha ja maineikas yliopisto, josta on valmistunut muun muassa yli 40 Nobel-palkittua henkilöä.

Yliopisto on nimetty sen perustajan, Hannoverin vaaliruhtinaan Georg Augustin mukaan. Hänet tunnetaan paremmin Britannian kuningas Yrjö II:na. Luennot yliopistossa alkoivat jo vuonna 1734, mutta viralliset avajaiset pidettiin 1737. Yliopiston perustamista ja periaatteita innoitti valistuksen aate.[1]

Kirjasto

Kirkoksi 1300-luvulla rakennettu Paulinerkirche on ollut yliopiston kirjaston käytössä 1700-luvulta lähtien.

Georg-August-yliopiston kirjasto on yksi Saksan viidestä merkittävimmästä kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sisältävät 4,5 miljoonaa teosta, 1,1 miljoonaa mikrofilmiä sekä 14 000 tieteellistä aikakauslehteä. Lainauksia kirjastosta tehdään vuosittain noin miljoona. Ansion sen noususta maan moderneimmaksi tieteelliseksi kirjastoksi katsotaan kuuluvan sen pitkäaikaiselle johtajalle Christian Gottlieb Heynelle, joka loi muun muassa uuden luettelointijärjestelmän.

Suomalais-ugrilainen kokoelma

Yliopiston kirjasto sisältää Länsi-Euroopan suurimman suomalais-ugrilaisen kirjakokoelman, 130 000 teosta, joista suomalaisia noin 22 prosenttia. Kokoelmaa on alettu kerätä jo 1700-luvun puolivälissä. Toisen maailmansodan jälkeen Deutsche Forschungsgemeinschaft eli Saksan tutkimusyhteisö alkoi kerätä maan yliopistoihin kirjallisuutta maailman eri kolkilta. Suomalais-ugrilaisen kokoelman kokoaminen käynnistyi 1951.

Lähteet

  1. ↑ Böhme, Ernst: History of the University – an overview Georg-August-Universität Göttingen. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi, saksaksi)

Aiheesta muualla