Tänään haluamme käsitellä aihetta, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Gülen-liike on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla politiikasta tieteeseen. Tutkiaksemme tätä asiaa perusteellisesti perehdymme sen alkuperään, sen vaikutuksiin tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisiin ratkaisuehdotuksiin. Gülen-liike on aihe, joka koskee meitä kaikkia, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämämme eri puolille. Tämän artikkelin avulla aiomme analysoida ja pohtia Gülen-liike:tä saadaksemme selkeämmän ja tietoisemman näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Gülen-liike | |
---|---|
Gülen Hareketi
|
|
Perustaja | Fethullah Gülen |
Tyyppi | koulutus |
Päämaja | Yhdysvallat |
Viralliset kielet | englantilähde? |
Gülen-liike (turk. Gülen Hareketi), Hizmet-liike (turk. Hizmet Hareketi), Fethullah Gülen -liike (turk. Fethullah Gülen Hareketi), sen kannattajien mukaan Hizmet (’palvelus’) tai Cemaat (’(uskonnollinen) yhteisö’)[1][2] on Yhdysvaltoihin siirtyneen turkkilaisen imaamin Fethullah Gülenin kannattajien muodostama liike, jolla ei ole varsinaista keskusjohtoa. Sen pääasiallinen toimintamuoto on koulujen perustaminen aatteen edistämiseksi. Suomessa liikkeen tukijat ovat muodostaneet yhdistyksen Finland Dialog.[3] Turkki käyttää liikkeestä nimitystä FETÖ (turk. Fethullahçı Terör Örgütü, ’Fethullahistinen terroristiorganisaatio’).lähde?
Turkin mukaan sen liittolaiset, kuten Persianlahden yhteistyöneuvosto,[4] ja Nato ovat tunnustaneet Fetön terroristijärjestöksi.[5] Todellisuudessa kyse on Naton osalta virhetulkinnasta, joka koskee Stoltenbergin puhetta, ja tulkinta on torjuttu.[6] Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston ja Ruotsin Ann Linden Madridissa kesäkuussa 2022 allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa Turkin kanssa sitoudutaan olemaan tukematta Fetöä.[7][8]
Gülen-liikkeen perustamia kouluja on maailmalla 140–150 maassa,[3] Suomessa on kaksi koulua, joiden omistaja on Gülenin tukija. Omistajan mukaan liike ja koulu eivät saa rahaa ulkomailta. Koulujen oppilaat ovat Suomessa lyhyillä komennuksilla olevien lapsia. Turkkiin perustetut koulut on lakkautettu kesän 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.[9]
Kouluissa on englanninkielinen opetus, ja oppiaineina ovat tieteet ja matematiikka, uskontoa ei opeteta. Koulujen asuntoloissa islamin vaikutus on kuitenkin hyvin vahva. Ruotsalaisen Security & Development -tutkimuslaitoksen tutkijan Svante E. Cornellin mukaan liike muistuttaa lahkoa.[9]
Liikettä pidetään vanhoillisena, eivätkä naiset näy sen toiminnassa, mutta se suhtautuu myönteisesti länsimaihin. Turkissa liike on julistettu terroristijärjestöksi. Liikkeen tarkoitusperistä ei ole selvyyttä. Se itse väittää olevansa epäpoliittinen, mutta esimerkiksi Cornellin mukaan se pyrki Turkissa saamaan kannattajiaan valtion instituutioihin saadakseen sitä kautta vallan niissä. Se vastustaa armeijan valtaa.[3]