Hämeenlinnan vankila

Hämeenlinnan vankila:n maailmassa on laaja valikoima aiheita, keskusteluja ja mielipiteitä, jotka pyörivät niiden merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ympärillä. Hämeenlinnan vankila on jo pitkään ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena, joka on synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, analyyseja ja pohdiskeluja sekä akateemisella alalla että suurella yleisöllä. Sen vaikutus ulottuu monille eri aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan, joista jokainen tuo ainutlaatuisen näkökulman Hämeenlinnan vankila:n merkitykseen ja merkitykseen jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Hämeenlinnan vankila:n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan, tavoitteenamme tarjota panoraamanäkymä sen monimutkaisuudesta ja vaikutuksesta elämäämme.

Hämeenlinnan vankila on Hämeenlinnan Pullerinmäessä sijaitseva 100-paikkainen vankila.[1] Vankila rakennettiin vuonna 1972.[2] Alun perin vankila tarkoitettiin vain naisvangeille, mutta naisvankien määrä väheni ja vankilaan sijoitettiin myös miesvankeja vuoteen 2017 asti.[2] Heinäkuun 2017 alusta alkaen vankilassa on jälleen ollut pelkästään naisia. Suurin osa Suomen naisvangeista sijoitetaan edelleen Hämeenlinnan vankilaan.[1]

Vuonna 2015 vankilan tontille alettiin suunnitella uutta modernia vankilaa. Uusi vankila valmistui vuonna 2020.[3] Uusi vankila tuli tarpeeseen, sillä vanhassa vankilassa oli käytössä niin kutsuttuja paljusellejä eli sellejä, joissa ei ollut vessoja vaan tarpeet tehdään ämpäriin. Tästä vankila on maksanut sakkoja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle.lähde?

Vuoden 2018 lopulla vangit jouduttiin siirtämään muihin vankiloihin ja vankisairaalan puolelle sisäilmaongelmien vuoksi. Tilanne jatkuu siihen saakka, kunnes uusi vankila on valmis.[4]

Hämeeninnan entinen vankila, nykyinen Vankilamuseo sijaitsee Hämeen linnan vieressä.

Hämeenlinnan vankilan johtaja on Tuomo Kärjenmäki. Vankilan keskivankiluku vuonna 2012 oli 177. Vankilassa oli ennen pesula, jossa pestiin Suomen kaikkien vankien vankipyykki sekä koko maan keskusvarasto vanginvaatteille. Pesula suljettiin vuonna 2018. Lisäksi vankilassa korjataan Suomen vankiloiden vankijalkineet ja pakataan vankiloiden hygieniapakkaukset. Työntekijöitä vankilassa on noin 95, joista suurin osa on valvontahenkilöstöä.[1]

Historia

Hämeenlinnan kruununvankilana toimi ensin Hämeen keskiaikainen linna. Linnan vankilan yhteyteen perustettiin vuonna 1839 Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos, joka oli käytössä 30 vuotta. Työ- ja ojennuslaitoksen tilalle perustettiin vuonna 1871 Hämeenlinnan rangaistusvankila, joka oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnittelemaan sellirakennukseen haettiin mallia Yhdysvalloista Eastern Penitentiary Philadelphia -vankilasta, jota pidettiin aikansa mallivankilana. Muita esikuvia olivat Lontoon Pentonville sekä Berliinin Moabit. Kymmenen vuoden kuluttua rangaistusvankila muutti Helsingin keskusvankilaan ja tilalle tuli lääninvankilaksi muuttunut kruununvankila keskiaikaisesta linnasta. Linna puolestaan sai Hämeenlinnan kuritushuone ja työvankilan, joka oli tarkoitettu naisvangeille. Lääninvankila sekä Kuritushuone ja työvankila yhdistettiin Hämeenlinnan keskusvankilaksi vuonna 1927.[5]

Hämeenlinnan uuden vankilan rakentaminen aloitettiin vuonna 1961 ja sen toiminta alkoi vuonna 1972. Naisvangit siirtyivät keskiaikaisesta linnasta uuteen vankilaan samana vuonna. Lääninvankila muutti vuonna 1993 Kylmäkoskelle uuteen lääninvankilaan. Vanha lääninvankila aloitti museona vuonna 1997.[6][5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Hämeenlinnan vankila Rikosseuraamus.fi. Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 19.2.2025.
  2. ↑ a b Hämeenlinnan vankila (Arkistoitu linkki) Porttivapauteen.fi. Kriminaalihuollon tukisäätiö. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 28.6.2015.
  3. ↑ Kari Mustonen, Miki Wallenius: Hämeenlinnaan nousee huippumoderni vankila, jonka suunnittelevat osin vangit itse 17.2.2015. Yleisradio. Viitattu 28.6.2015.
  4. ↑ Hämeenlinnan vankilan tiloja suljetaan sisäilmaongelmien vuoksi Rikosseuraamus.fi. Rikosseuraamuslaitos. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 30.12.2019.
  5. ↑ a b Laitinen, Jouko ym.: Kalterimaisema: näköaloja vankilamuseon kävijälle, s. 8-9, 23. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, 1998. ISBN 952-9525-11-7
  6. ↑ Rikosseuraamuslaitos: Hämeenlinnan vankila, Historia 10.12.2019. Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 16.5.2023.