Hätäkeskuslaitos

Tässä artikkelissa tutkimme Hätäkeskuslaitos:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan yksityiskohtaisesti. Hätäkeskuslaitos on ollut keskustelun ja tutkimuksen aiheena jo vuosia, ja sen vaikutukset näkyvät arjen eri puolilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Hätäkeskuslaitos on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja käyttäytyä. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Hätäkeskuslaitos on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa syvän ja oivaltavan kuvan Hätäkeskuslaitos:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Hätäkeskuslaitos
Nödcentralsverket
Perustettu 2001
Ministeriö Sisäministeriö
Sijainti Satakunnankatu 3–5
Pori
Valtio Suomi
Ylijohtaja Taito Vainio
Työntekijöitä 616 (2023)[1]
Vuosibudjetti 70,4 milj. € (2023)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Hätäkeskuslaitos (ruots. Nödcentralsverket) on Suomessa toimiva valtion virasto, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä hätäilmoituksia ja välittää ne edelleen auttavalle viranomaiselle.[3]

Suomessa hätäkeskukset ovat moniviranomaiskeskuksia, joista saa avun erilaisiin hätätilanteisiin. Hätäkeskusten yhteinen puhelinnumero eli hätänumero on 112. Suomen hätäkeskuksien kautta avun saa poliisin, pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin.[4] Ahvenanmaalla on erillinen hätäkeskus, joka toimii Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuudessa. Meripelastuksella on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero, 0294 1000. Satelliittipuhelimesta voi soittaa hätäkeskuslaitokselle Keravalle satelliittipuhelinnumeroon +358 92 3550545. Puhelu ei ole maksuton, eikä sitä ensisijaisteta muihin liikkeellä oleviin puheluihin mitenkään.[5] Lisäksi numeroon +358 92 3550545 ei voi lähettää tekstiviestejä.[6]

Hätäkeskuslaitos ja hätäkeskukset

Hätäkeskuslaitoksen pääjohtajana toimii 1.3.2020 alkaen Taito Vainio.[7]

Vuoden 2011 hallitusohjelmaan pohjautuneessa hätäkeskusuudistuksessa keskusten lukumäärää laskettiin, jolloin sijoituspaikkakunnista tuli Kerava, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa. Myöhemmin Kouvolan hätäkeskus yhdistettiin Kuopion hätäkeskukseen.

Vuodesta 2011 lähtien useita hätäkeskuksia on lakkautettu. Esimerkiksi Lapin hätäkeskus liitettiin Oulun hätäkeskukseen, Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautettiin syksyllä 2014 ja liitettiin Vaasan hätäkeskukseen. Kuopion hätäkeskuksen myötä Etelä-Savon hätäkeskus lakkautettiin 28.11.2012, Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautettiin 21.11.2012 ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus lakkautettiin 4.12.2012.

Hätäkeskusalueet

Keravan hätäkeskus

Suomessa on käytössä kuusi hätäkeskusta 25.11.2014 valmistuneen hätäkeskusuudistuksen jälkeen.

Oulun hätäkeskus

Oulun hätäkeskus on aloittanut toimintansa 8.11.2011.

Kuopion hätäkeskus

Kuopion hätäkeskus on aloittanut toimintansa 4.12.2012.

Porin hätäkeskus

Porin hätäkeskus on aloittanut toimintansa 19.11.2013.

Keravan hätäkeskus

Keravan hätäkeskus on aloittanut toimintansa 18.3.2014.

Turun hätäkeskus

Turun hätäkeskus on aloittanut toimintansa 8.4.2014.

Vaasan hätäkeskus

Vaasan hätäkeskus on aloittanut toimintansa 25.11.2014.

Hätäkeskuslaitoksen johto työskentelee keskushallinnossa Porissa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Hätäkeskuslaitos; Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki Hätäkeskuslaitos. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 4.1.2016.
  4. ↑ Milloin soitat hätänumeroon 112? Hätäkeskuslaitos. Viitattu 28.7.2022.
  5. ↑ http://www.112.fi/hatatilanne/uusi_tekniikka (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ hätäkeskuslaitos
  7. ↑ Hätäkeskuslaitoksen johtajan tervehdys Hätäkeskuslaitos. Viitattu 19.12.2020.

Aiheesta muualla

Hätäkeskuslaitos