Höyryfregatti

Tämä artikkeli käsittelee Höyryfregatti-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Höyryfregatti on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen vuoksi. Jotta Höyryfregatti:stä saadaan kattava ja yksityiskohtainen näkemys, analysoidaan asiaankuuluvia näkökohtia, historiallista taustaa, tulevaisuuden näkökulmia ja mahdollisia seurauksia. Tämä tutkimus antaa meille mahdollisuuden ymmärtää Höyryfregatti:n tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia ​​lähestymistapoja, mielipiteitä ja empiirisiä todisteita, jotka auttavat rikastuttamaan Höyryfregatti:n ja sen vaikutusten ymmärtämistä.

Höyryfregatti Descartes

Höyryfregatit (joskus potkurifregatti) ja pienemmät höyrykorvetit olivat 1830-luvulta lähtien käyttöön tulleita täystakiloituja puurunkoisia sota-aluksia, joissa purjeiden lisäksi oli kulkuvoimana höyrykone. Vanhimpia höyryfregatteja kuljettivat siipirattaat, mutta jo 1840-luvulta alkaen siirryttiin potkureihin. Purjeiden käyttö höyrykoneen rinnalla oli seurausta laivastojen vanhoillisuudesta, mutta se myös mahdollisti polttoaineen säästämisen ja höyryfregattien pitkän toimintasäteen. Höyryfregattien kulta-aikaa oli Krimin sodan ja Yhdysvaltain sisällissodan välinen aika. Vuonna 1860 vesille laskettu brittiläinen panssarilaiva (en. ironclad) HMS Warrior teki höyryfregatit kerralla vanhentuneiksi.

Ainoa nykypäivään asti säilynyt höyryfregatti on tanskalainen Jylland.

Suomalaisvalmisteiset alukset

Suomen suuriruhtinaskunnassa valmistettiin yhteensä 10 suurehkoa höyrykäyttöistä puualusta Venäjän keisarilliselle laivastolle. Näistä kolme oli Suomen senaatin rahoittamia ja tarkoitettu Suomen meriekipaasin käyttöön. Useat aluksista palvelivat Venäjän Tyynenmeren laivastossa.[1] Yhdysvaltain sisällissodan aikana neljä aluksista osallistu Pohjoisvaltioiden tueksi lähetettyyn kahteen eskadroonaan.

  • Rurik «Рюрик» (1851, Turku) – valmistui Suomen 1. meriekipaasin käyttöön, purjehti Välimerellä 1858–1859, poistettu rekisteristä 1870
  • Olaf «Олаф» (1852, Helsinki) – valmistui Suomen 2. meriekipaasin käyttöön, purjehti Välimerellä 1856–1859, poistettu rekisteristä 1892
  • Gromoboi «Громобой» (1857, Helsinki) – purjehti Välimerellä 1858–1859 ja 1860–1861, koululaiva vuodesta 1864, poistettu rekisteristä 1872
  • Kalevala «Калевала» (1858, Turku) – valmistui Suomen 1. meriekipaasin käyttöön, purjehti Tyynellä valtamerellä 1860–1865, Andrei Popovin eskadroonassa San Franciscossa, poistettu rekisteristä 1872
  • Abrek «Абрек» (1860, Pori) - Tyynellämerellä 1860–1864, 1871–1877 ja 1880-luvulla, Andrei Popovin eskadroonassa San Franciscossa, poistettu rekisteristä 1892
  • Vsadnik «Всадник» (1860, Pori) - Abrekin sisaralus, Tyynenmeren laivastossa vuodesta 1862, poistettu rekisteristä 1881
  • Vitjaz «Витязь» (1862, Pori) – 2 350 tonnin korvetti, palveli Itämeren laivastossa, Stepan Lesovskin eskadroonassa New Yorkissa, Välimerellä 1864, purjehti 1870–1874 maantieteilijä Mikluho-Maklain johdolla maailman ympäri, hylätty 1895
  • Varjag «Варяг» (1862, Oulu) – 2 155 tonnin korvetti, Vitjazin sisaralus, Välimerellä vuoteen 1867, poistettu rekisteristä 1886
  • Sobol «Собол» (1863, Pori) - 47,2 metriä pitkä kolmimastoinen tykkivene, palveli Tyynellämerellä, poistettu rekisteristä 1888
  • Gornostai «Горностаи» (1863, Pori) - Sobolin sisaralus, palveli Tyynellämerellä, poistettu rekisteristä 1888[1][2]

Vuonna 1862 Hampton Roadsissa käyty ensimmäinen panssarilaivojen välinen meritaistelu, jossa ruotsalaissyntyisen insinöörin, John Ericssonin suunnittelema USS Monitor kohtasi etelävaltioiden CSS Virginian, osoitti kerralla puulaivojen aikakauden päättyneen. Talvella 1863–1864 valmistetiinn Pietarin telakoilla Ericssonin piirustusten mukaan yhteensä kymmenen suurempaa Uragan-luokan monitorialusta. Menestyksekäs sotalaivojen rakentaminen Suomessa lakkasi.

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Höyryfregatti.
  1. ↑ a b Lehti, Aarni: Porin puiset sotalaivat. Pori: Porin kaupungin painatuskeskus, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 3.3.2009. Arkistoitu 28.11.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Russian Torpedo Gunboats