Höyrynpaine

Nykymaailmassa Höyrynpaine:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Ajan myötä Höyrynpaine:n merkitys on kasvanut eri aloilla tieteestä, tekniikasta, politiikasta kulttuuriin ja viihteeseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia yksityiskohtaisesti ja kriittisesti erilaisia ​​Höyrynpaine:een liittyviä näkökohtia tarjotakseen lukijalle laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Höyrynpaine:n eri puolia ja käsittelemään sen vaikutuksia, kehitystä ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan.

Veden höyrynpaine lämpötilan funktiona. Käyrän muoto riippuu aineen ominaisuuksista.

Höyrynpaine eli kylläisen höyryn paine on se höyryn osapaine, jossa höyry ja neste ovat tasapainotilassa. Jos höyryn osapaine on pienempi kuin höyrynpaine, neste höyrystyy. Jos höyryn osapaine on suurempi kuin höyrynpaine, höyry tiivistyy nesteeksi. Höyrynpaine riippuu lämpötilasta: kun lämpötila nousee, höyrynpaine kasvaa.[1] Höyrynpaine ilmaisee, kuinka herkästi neste höyrystyy. Se riippuu molekyylien välisistä sidoksista.

Aineen kiehumispiste riippuu sen höyrynpaineesta. Kiehumispisteessä olevan nesteen paine on sama kuin sen höyrynpaine. Esimerkiksi veden höyrynpaine 100 celsiusasteen lämpötilassa on noin 1 bar, joten veden kiehumispiste yhden baarin paineessa on 100 °C.[1]

Ilman suhteellinen kosteus on vesihöyryn osapaine ilmassa jaettuna ilman lämpötilaa vastaavalla höyrynpaineella. Esimerkiksi lämpötilassa 20 °C veden höyrynpaine on 0,0234 bar. Jos suhteellinen kosteus on 50 prosenttia, höyryn osapaine on puolet höyrynpaineesta eli 0,0117 bar.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Lampinen, Markku J.: Kemiallinen termodynamiikka energiatekniikassa, s. 5–9. Teknillinen korkeakoulu, 1996. ISBN 951-22-2984-6