HFA

Nykymaailmassa HFA on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. HFA on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään HFA on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat leimanneet ihmiskunnan historiaa. Tässä artikkelissa tutkimme HFA:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Epäilemättä HFA on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.

 Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Uudesta nimestä ei kuitenkaan ole päästy selvyyteen.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kannerin oireyhtymä eli varhaislapsuuden autismi jaetaan usein kahteen luokkaan henkilön kognitiivisen suoriutumisen perusteella[1]. Jakoa syvästi ja lievästi autistisiin ei ole määritelty missään virallisesti, eikä sitä mainita tautiluokituksissa, mutta puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle 70, käytetään usein nimitystä LFA (Low Functioning Autism) eli syvä tai vaikea autismi. Muista Kannerin autisteista käytetään nimitystä HFA (High-functioning autism) eli lievä autismi, jota kutsutaan toisinaan myös hyvätasoiseksi autismiksi.[2].

Yhdysvalloissa lievää autismia saatetaan käyttää myös Aspergerin syndrooman (AS) synonyymina[3]. Lievä autismi saattaakin olla joissain tapauksissa hyvin lähellä Aspergerin oireyhtymää. Lievästi autistisiksi kutsutut henkilöt eroavat Suomessa Asperger-diagnoosin saaneista vähintään siten, että heillä ilmeni jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä[4]

Vuonna 2013 julkaistussa yhdysvaltalaisessa DSM-5-tautiluokituksessa kaikki autismikirjon erillisdiagnoosit yhdistettiin yhdeksi autismikirjon häiriö -diagnoosiksi[5]. Uusi autismikirjon häiriö -diagnoosi korvaa DSM-5-tautiluokituksessa lapsuusiän autismin, laaja-alaiset kehityshäiriöt HFA:n sekä Aspergerin oireyhtymän.[6]

Tunnettuja HFA-ihmisiä

Katso myös

Lähteet

  • Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinlki

Viitteet

  1. ↑ Teaching Students Who Are Low-Functioning: Who Are They and What Should We Teach? Cathy Pratt & Rozella Stewart.
  2. ↑ Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  3. ↑ High Functioning Autism. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Kansainvälinen tautiluokitus ICD 10. Diagnostiset kriteerit.
  5. ↑ Marja-Leena Mattila: Autism spectrum disorders: an epidemiological and clinical study. Väitöstutkimus. Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2014.
  6. ↑ Sami Leppämäki ja Asko Niemelä (2014) Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim nr 9

Aiheesta muualla

Autismin kirjon häiriöt ja muut neurologiset häiriöt