Haapaveden Opisto

Nykymaailmassa Haapaveden Opisto on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Olipa kyseessä suurten muutosten päähenkilö, keskustelun kohteena tai historiallinen vertailukohta, Haapaveden Opisto herättää laajaa kiinnostusta. Sen vaikutus ulottuu tietyn alueen ulkopuolelle ja vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Haapaveden Opisto:n roolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen seuraukset, syvennymme täydelliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Haapaveden Opisto:n laajuutta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Haapaveden Opisto on Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden kaupungin keskustassa sijaitseva kansanopisto. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Haapaveden Opisto antaa sekä ammatillista että yleissivistävää koulutusta.

Haapaveden Opistossa opiskelee noin 300 opiskelijaa. Tutkintoon johtavaa koulutusta Haapaveden Opistossa järjestetään kasvatus- ja ohjausalalla sekä liiketoiminnan perustutkinnossa painottuen tieto- ja kirjasto- sekä kulttuuripalveluihin. Opistossa järjestetään suomen kielen ja kulttuurin koulutusta sekä yrittäjyyskoulutusta maahanmuuttajille. Muita vapaan sivistystyön koulutuksia ovat mm. Suuntana hyvinvointi -linja sekä mediaosaaja -koulutus.

Opiston opiskelijakunta- ja tutortoiminta ylläpitävät yleistä viihtyvyyttä yhteisten tapahtumien ja tempausten muodossa ja varmistaen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet.

Historia

Haapaveden Opiston – alkuperin Keski-Pohjanmaan kansanopisto ja vuosina 1926–1981 Haapaveden kansanopisto – syntyyn vaikutti ratkaisevasti lääkintöneuvos Konrad ReijoWaara (aik. Relander), joka asui piirilääkärinä ollessaan Haapavedellä. ReijoWaaran muuttaessa Ouluun hän lahjoitti Haapaveden talonsa, Väinölän, kansanopiston ensimmäisiksi toimitiloiksi. Kansanopistoliikkeen isän, tanskalaisen N.F.S. Grundtvigin, mallin mukainen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansanopisto aloitti työnsä Haapavedellä 2. marraskuuta 1896 omistajanaan kannatusyhdistys.

Haapaveden Opiston entinen päärakennus "Lönninkartano" on Suomen ensimmäisen oman arkkitehtitoimistonsa perustaneen naisarkkitehdin, Wivi Lönnin, vuonna 1917 suunnittelema. Jatkosodan aikaan siinä toimi sotasairaala. Nykyisin se toimii opiskelija-asuntolana ja siellä sijaitsee myös juhlasali ja ruokala.

Lähteet