Haarajoen museosilta

Haarajoen museosilta:n teema on yksi kiehtovimmista ja kiehtovimmista, mitä nykyään on olemassa. Haarajoen museosilta on jo vuosia kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja teorioita sen merkityksestä ja merkityksestä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tärkeimpiä Haarajoen museosilta:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä arvoituksellista aihetta ja tarjoamaan täydellisemmän ja selkeämmän näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Haarajoen museosilta
Haarajoen museosilta
Haarajoen museosilta
Ylittää Jänisjoki
Sijainti Joensuu
Siltatyyppi teräsbetoninen ulokepalkkisilta
Pisin jänneväli 18 m
Pituus 31 m
Leveys 4,9 m
Avattu liikenteelle 1926
Koordinaatit 62°31′40.4″N, 030°29′2″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Haarajoen museosilta Joensuun Tuupovaarassa on vuonna 1926 valmistunut teräsbetoninen ulokepalkkisilta, joka on ollut museosilta vuodesta 1982 lähtien.

Haarajoen ylittävän sillan paikka on ikivanha kulkuväylä. Ensimmäinen puuarkkujen varaan rakennettu silta paikalle valmistui 1820-luvun alussa, kun Huhtilampi–Kovero-tie valmistui. Suomi oli 1920-luvulla autoistumassa, ja se loi koko maassa painetta laajaan tie- ja siltarakenteiden uusimiseen. Maan hallituksen mukaan betonisiltoja tuli rakentaa ”koneellista liikennettä silmälläpitäen”.[1]

Sillan kautta kulkenut tie puusiltoineen on rakennettu 1800-luvun alussa, nykyään tie on seututie 495. Ulokepalkkisillan suunnittelija on TVH:n siltaosaston päällikkö, insinööri Harald Backman. Sillan kansi on kivetty.[2] Haarajoen sillasta tuli museosilta uuden sillan valmistuttua vuonna 1982.[3]

Kokonaispituudeltaan 31-metrisessä sillassa on kolme aukkoa, keskiaukon jännemitta on 18 metriä, aukkomitta on 16,7 metriä. Sillan hyötyleveys on 4,9 metriä.[4]

Ulokepalkkisiltoja rakennettiin paljon 1920-luvulla, ja Tie- ja vesirakennushallitus teki niistä tyyppipiirustuksetkin.[2] Haarajoen museosilta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosilta".[5]

Lähteet

  1. ↑ Siippainen, Matti: Tuupovaaran museosillan nykykunto selvitetään. Karjalainen, 27.8.2017.
  2. ↑ a b Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat. Museokohdeselvitys, s. 108–110. (Tiehallinnon sisäinen julkaisu 11/2007) Tiehallinto, 2007. ISSN 1457-991X Teoksen verkkoversio Viitattu 10.11.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Järvinen, Veikko: Haarajoen museosilta 18.2.2013. Jormanoff. Viitattu 10.11.2013.
  4. ↑ Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia, s. 502–503. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6
  5. ↑ Museosilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Suomen museotiet, tieliikenteen museosillat ja rautateiden museosillat
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Huom! Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.