Nykyään Haartmanin sairaala on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Haartmanin sairaala on jatkossakin analyysin, keskustelun ja pohdinnan kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuurivaikutuksensa tai nykypäivän merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Haartmanin sairaala:tä on tutkittu ja siitä kirjoitettu laajasti, ja se tarjoaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka mahdollistavat paremman käsityksen sen merkityksestä ja laajuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Haartmanin sairaala:n tärkeimpiä puolia ja pohdimme sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Haartmanin sairaala on Helsingissä Meilahden sairaala-alueella toimiva sairaala. Haartmanin sairaala aloitti toimintansa syksyllä 2009.[1] Sairaala on saanut nimensä lääkäri Johan Haartmanista, joka perusti Suomeen ensimmäisen sairaalan Turkuun vuonna 1759 ja jota pidetään Suomen lääketieteen isänä.[2]
Rakennuksen on suunnitellut Virta-Palaste-Leinonen Arkkitehdit. Julkisivut ovat silkkipainettua lasia, jonka takapinnalla on kuvataiteilija Markku Keräsen (s. 1945) suunnittelema sininen kuviointi. Kolmannen kerroksen valokuiluihin on sijoitettu kuvataitelija Kirsi Kaulasen (s. 1969) veistoksia. Valokuilut tuovat valoa keskeisiin potilastiloihin ja toimivat myös savupoiston kanavina. Toiseen eli sisäänkäyntikerrokseen suunniteltiin Suomessa uusi ja maailmallakin tuolloin harvinainen, kokonaan lasinen, äänieristetty ilmoittautumistila.[3]
Sairaalassa on seuraavat toiminnot:[4]
Meilahden yhteispäivystys on siirtynyt 8. tammikuuta 2024 Siltasairaalaan, jonka sisäänkäynti on Paciuksenkatu 3:n kautta.
Yhteispäivystyksessä hoidetaan yli 16-vuotiaiden äkilliset sairaudet ja vammat sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat, jotka vaativat kiireellistä hoitoa.[5]