Hadrianuksen temppeli (Efesos)

Aihe Hadrianuksen temppeli (Efesos) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Vuosien varrella sen merkitys on kasvanut eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Hadrianuksen temppeli (Efesos):n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, kuinka Hadrianuksen temppeli (Efesos) on muokannut maailmaamme ja on edelleen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Tämän kattavan analyysin avulla voimme paremmin ymmärtää Hadrianuksen temppeli (Efesos):n merkitystä ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Hadrianuksen temppeli
Hadrianuksen temppelin rauniot.
Hadrianuksen temppelin rauniot.
Sijainti Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki
Koordinaatit 37°56′19″N, 27°20′31″E
Rakennustyyppi temppeli
Valmistumisvuosi n. 117–138 jaa.
Tyylisuunta korinttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Efesos
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hadrianuksen temppeli oli antiikin aikainen keisari Hadrianukselle omistettu temppeli Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3]

Temppeli rakennettiin keisari Hadrianuksen itsensä aikana vuosina 117–138 jaa. Efesos sai tuolloin toisen neokoros-oikeutensa eli oikeuden rakentaa keisarikultille omistettu temppeli sitten Domitianuksen temppelin rakentamisen. Hadrianus kävi itse Efesoksessa vuonna 128. Temppelin omistuskirjoituksen kirjoitutti P. Quintilius. Rakennus kärsi vaurioita maanjäristyksissä vuosina 383 ja 387, ja kunnostettiin niiden jälkeen.[1][2][3]

Hadrianuksen temppelin raunioita.

Temppeli sijaitsi Kuretes-kadun varrella osana Variuksen kylpylän rakennuskokonaisuutta. Sen julkisivussa oli portiikki, jossa oli neljä korinttilaista pylvästä ja niiden päällä kaari. Keskimmäiset pylväät olivat pyöreitä ja reunimmaiset neliskulmaisia. Temppelin anta-seinien välissä oli kaksi pylvästä. Temppelin cellan leveys oli noin 7,5 metriä ja syvyys noin 5,0 metriä. Cella oli tynnyriholvattu, ja sen sisällä oli kulttipatsas. Cellan oven yläpuolella oli naishahmoa ja akantinlehtiä esittänyt reliefi. Temppelin friisit esittivät Efesoksen perustamiseen liittyneitä mytologisia aiheita. Friisit liitettiin temppeliin 300-luvun lopun kunnostustöissä, jolloin ne siirrettiin jostakin toisesta rakennuksesta. Tällaisena ne ovat myöhäisimpiä tunnettuja antiikin aikaisia temppelifriisejä.[1][2][3]

Temppelin edessä on myöhemmin ollut tetrarkkien Diocletianus, Maximianus, Constantius ja Galerius patsaat. Näistä on säilynyt vain jalustat. Tetarkeista augustukset olivat keskellä ja caesarit reunimmaisina.[2][3]

Rakennuksen raunioita on kunnostettu ja ennallistettu 1950-luvulla.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 118–119. (Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk) Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3
  2. ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Temple of Hadrian Ephesus. Arkistoitu 3.7.2019. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muualla