Hakkuujäte

Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Hakkuujäte:een, tavoitteenamme syventää sen merkitystä, tärkeyttä ja merkitystä eri alueilla. Hakkuujäte on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion sen vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin tietyillä aloilla. Yksityiskohtaisen ja monipuolisen analyysin kautta esitellään erilaisia ​​näkökulmia, joiden avulla lukijat ymmärtävät täysin Hakkuujäte:n tärkeyden ja sen vaikutuksen nykymaailmaan. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Hakkuujäte:stä tarjoamalla olennaista ja päivitettyä tietoa, joka edistää tämän aiheen tuntemista ja ymmärtämistä.

Hakkuutähteitä avohakkuulla.
Hakkuutähteitä kasassa kuivumassa.

Hakkuujäte tai hakkuutähteet [1] on metsän hakkuussa, erityisesti avohakkuussa maahan jääneitä oksia, latvuksia ja kantoja. Ne voidaan jättää maahan ylläpitämään luontaista biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta tai kerätä energiapuuksi, jolloin ne kuivataan ulkona suurissa aumoissa, haketetaan ja kuljetetaan lämpövoimalaitoksiin poltettavaksi lämpöenergiaksi. Oksia ja latvuksia kertyy erityisesti hakattavista kuusikoista, joista sitä saadaan noin 80 m³ hehtaarilta. Vuonna 2000 hakkuutähteitä kerättiin koko suomessa 600 000 m³.

Hakkuutähteiden keruu on suurisuuntaista toimintaa, koska pienimuotoisena paikallisena se ei ole kannattavaa. Suomen suurin tähteiden käyttäjä on Stora Enso, suuria ovat myös UPM ja Vapo. Hakkuutähteitä kerätään myös Ruotsissa ja Kanadassa, jossa niitä ei kuitenkaan käytetä lämpöenergiaksi.[2] Hakkuutähteiden keruu parantaa päätehakkuun jälkeen metsän uudistamisen onnistumista, mutta liiallinen tähteiden kerääminen myös köyhdyttää maata ravinteista.[3]

Lähteet

  1. ↑ Hakkuujäte, hakkuutähteet Tieteen Termipankki. 12.9.2020. Viitattu 12.9.2020.
  2. ↑ Yrjö rouhe: Hakkuutähteiden korjuu talkoot Maatilan Pellervo. lokakuu 2000. Viitattu 12.9.2020.
  3. ↑ Metsla suosittaa hakkuujätteen jättämistä YLE. 4.6.2008. Viitattu 12.9.2020.