Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Hamdallahi:n jännittävään maailmaan ja tutkia sen eri puolia ja ominaisuuksia ymmärtääksemme täysin sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä sen merkitykseen tänään uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Matkalla sen historiaan, kehitykseen ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin löydämme kaiken, mitä Hamdallahi tarjoaa ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Hamdallahi Hamdallaye |
|
---|---|
![]() ![]() Hamdallahi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Mali |
Alue | Moptin alue |
Piiri | Moptin piiri |
Kunta | Sio |
Hamdallahi (myös Hamdallaye) oli Macinan fulbevaltion pääkaupunki 1800-luvulla nykyisessä Malissa. Se sijaitsee Nigerjoen tulva-alueen itäreunalla Sion kunnassa 32 kilometriä Moptista kaakkoon.[1] Paikan ohi kulkee Bamakon ja Sévarén välinen maantie RN6[2].
Ahmadu Lobbo perusti Hamdallahin johtamansa teokraattisen Diinan muslimivaltion pääkaupungiksi vuosina 1819–1821. Siitä tuli pian yksi länsiafrikkalaisen islamin keskuksista.[1] Umar Tallin johtamat tukulorit valloittivat kaupungin vuonna 1862, minkä jälkeen se toimi jonkin aikaa Macinan maakunnan keskuksena. Myöhemmin tukulorijohtaja Tijani Tall siirsi pääkaupunkinsa Bandiagaraan ja Hamdallahi jäi autioksi.[3]
Kaupungista on säilynyt sitä ympäröinyt 5 600 metriä pitkä savitiilinen muuri sekä Sékou Amadoun palatsin, suuren neuvoston rakennuksen ja koraanikoulujen raunioita[2]. Sékou Amadoun hauta on vuosittainen pyhiinvaelluskohde[3]. Vuonna 2004 paikalle rakennettiin uusi moskeija[2].