Nykyään Hammaslahden kaivos:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Sen merkitys ja vaikutus kattavat useita jokapäiväisen elämän osa-alueita terveydestä teknologiaan, mukaan lukien politiikka, kulttuuri ja talous. Hammaslahden kaivos on aihe, joka herättää keskustelua ja kiistoja, mutta myös kiinnostusta ja uteliaisuutta, mikä tekee siitä kohtaamispaikan eri alojen ja kiinnostuksen kohteiden edustajille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hammaslahden kaivos:n tärkeyttä ja laajuutta sekä sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Hammaslahden kuparikaivos sijaitsi Pyhäselän Hammaslahdessa Pohjois-Karjalassa, ja se oli toiminnassa 1973–1986. Kaivos tuotti kuparin ohella myös sinkkiä. Malmia louhittiin toiminta-aikana 5,59 miljoonaa tonnia. Malmin pitoisuudet olivat 1,11 % kuparia ja 1,26 % sinkkiä. Kaivoksen malmimineraaleja olivat magneettikiisu, kuparikiisu ja pyriitti sekä sinkkivälke.
Kaivos toimi avolouhoksena 1973–1976 ja maan alla louhintaa jatkettiin 1976–1986.