Hannu Himanen

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Hannu Himanen:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan. Hannu Himanen on perustavanlaatuinen elementti monien ihmisten elämässä, ja sen vaikutus ulottuu eri puolille arkielämästä ammattialalle. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Hannu Himanen:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja esittelemme konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Hannu Himanen:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Hannu Himanen:n maailman läpi!

Hannu Himanen
Hannu Himanen vuonna 2013.
Hannu Himanen vuonna 2013.
Suomen Moskovan-suurlähettiläs
2012–2016
Edeltäjä Matti Anttonen
Seuraaja Mikko Hautala[1]
Henkilötiedot
Syntynyt1951
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti diplomaatti
Tiedot
Koulutus yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Hannu Himanen (s. 1951[2]) on suomalainen diplomaatti. Hän oli Suomen Venäjän-suurlähettiläs Moskovassa 1. toukokuuta 2012 alkaen elokuuhun 2016 ja jäi pian sen jälkeen eläkkeelle.[2]

Himanen oli vuosina 2008–2012 Suomen suurlähettiläs ja pysyvä edustaja YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä sekä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa Genevessä.[3][4]

Himanen valmistui vuonna 1976 yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi.[5] Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa samana vuonna. Himanen oli tuolloin Suomen Kommunistisessa Puolueessa, jolloin hän tuli ulkoministeriön Kavaku-diplomaattikurssille taistolaisena[6] Vuosina 1996–2000 hän oli Suomen suurlähettiläs Jakartassa. Vuosina 2000–2001 hän oli Afrikan ja Lähi-idän linjanjohtaja ulkoministeriössä, 2001–2002 turvallisuuden ja hyvän hallinnon ohjelman johtaja EastWest Institutessa, Prague Centerissä ja 2002–2003 ulkoasiainneuvos ulkoministeriön tutkimus- ja suunnitteluyksikössä. Vuosina 2003–2008 Himanen oli ulkoministeriön alivaltiosihteeri.[3]

Eläkkeelle jäätyään vuonna 2017 Himanen ilmoitti kannattavansa Suomen pikaista liittymistä Natoon Ukrainan sodan ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. [7] Vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu Himanen kertoi kokeneensa Suomen Venäjän-suurlähettiläänä toimiessaan selvästi Venäjän viranomaisten suostumuksella tapahtunutta virkatoimien häirintää.[8]

Kirjassaan Missä enkelitkin pelkäävät (2024) Himanen arvostelee presidentti Sauli Niinistön välttelyä Nato-kannanotossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän myös näkee, että Niinistön aikana presidentin valta kasvoi pääministerin vallan kustannuksella.[9]

Teokset

  • Länttä vai itää — Suomi ja geopolitiikan paluu. Docendo, 2017.
  • Iloniemi : eminenssi. Docendo, 2022.
  • Missä enkelitkin pelkäävät. Docendo, 2024.

Lähteet

  1. ↑ Tasavallan presidentti nimitti Mikko Hautalan suurlähettilääksi Moskovaan, Suomen suurlähetystö, Moskova 19.2.2016
  2. ↑ a b Neljän Moskovan vuoden jälkeen Yle.fi, uutiset. 12.8.2016. Viitattu 13.8.2016.
  3. ↑ a b Hannu Himanen suurlähetystön päälliköksi Moskovaan 11.1.2012. Suomen suurlähetystö, Moskova. Viitattu 13.8.2016.
  4. ↑ Pekka Hakala: Neljä myrskissää vuotta Moskovassa. Helsingin Sanomat, 22.8.2016, s. B 15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2016.
  5. ↑ Curriculum Vitae: Hannu Himanen 21.3.2006 (päivitetty). Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 13.8.2016. Viitattu 26.4.2015.
  6. ↑ Kelpaako entinen stalinisti Soinille Suomen Tukholman-lähettilääksi? Iltalehti. Viitattu 21.10.2018.
  7. ↑ Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs: Suomen tulisi liittyä pikimmiten Natoon Yle Uutiset. 20.10.2017. Viitattu 2.1.2020.
  8. ↑ Paananen, Anja: Ex-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo Venäjän häirinnästä – matkalaukkukin murrettiin Ilta-Sanomat. 23.10.2017. Viitattu 2.1.2020.
  9. ↑ Ari Hakahuhta, Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs arvostelee Sauli Niinistöä Yle.fi, uutiset 4.4.2024, viitattu 4.4.2024