Hans Hahn
Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Hans Hahn:een, ja tutkimme sen tärkeyttä ja merkitystä eri yhteyksissä. Näillä linjoilla analysoimme sen vaikutusta ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Hans Hahn:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Tämä artikkeli lähestyy Hans Hahn:tä sen alkuperästä nykyiseen tilaan useista näkökulmista ja tarjoaa lukijalle kattavan ja rikastuttavan käsityksen siitä. Epäilemättä tämä on kiehtova aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti.
Hans Hahn (27. syyskuuta 1879 – 24. heinäkuuta 1934)[1] oli itävaltalainen matemaatikko, joka antoi merkittävän panoksen funktionaaliseen analyysiin, topologiaan, joukko-oppiin, variaatiolaskentaan, reaalianalyysiin ja järjestysteoriaan. Hahn oli myös hyvin kiinnostunut filosofiasta ja hän oli Wienin piirin jäsen.
Hahn opiskeli Technische Hochschulessa Wienissä, sekä Strasbourgissa, Münchenissä ja Göttingenissä. Hänet nimitettiin opettajaksi Wieniin vuonna 1905 ja hänestä tuli matematiikan professori vuonna 1921. Vuosina 1905–1906 Hahn toimi Otto Stolzin sijaisena Innsbruckissa.
Hahnin mukaan on nimetty:
- Hahnin–Banachin lause
- Hahnin hajotuslause
- Hahnin upotuslause
- Hahnin–Kolmogorovin lause
- Hahnin–Mazurkiewiczin lause
- Vitalin–Hahnin–Saksin lause
Lähteet
- ↑ MacTutor History of Mathematics Archive: Hans Hahn. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
| Wienin piiri | |
|---|---|
| Berliinin piiri | |
| Muita edustajia |
