Haponlahden kanava

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Haponlahden kanava:n aihetta ja analysoimme sen eri näkökohtia kriittisestä ja objektiivisesta näkökulmasta. Haponlahden kanava on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua modernissa yhteiskunnassa, ja on tärkeää tarkastella sitä perusteellisesti ymmärtääksemme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Käsittelemme tässä artikkelissa erilaisia ​​näkemyksiä ja mielipiteitä Haponlahden kanava:stä ja tarjoamme kattavan ja tasapainoisen näkemyksen, jonka avulla lukija voi muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin perehdymme kaikkiin Haponlahden kanava:n vivahteisiin tarjotaksemme täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Haponlahden kanavan sijainti
Näkymä kanavalle

Haponlahden kanava on kanava, joka kulkee Oravinkannaksen poikki. Kanava yhdistää toisiinsa Saimaan Joutenveden ja Haukiveden. Se lyhentää Savonlinnan ja Joensuun välistä vesitietä 35 kilometriä verrattuna Tappuvirran kautta kiertävään väylään.

Kanava rakennettiin, kun vanha, jo 1800-luvun puolivälissä käytössä ollut Oravin avokanava kävi nippu-uitolle liian pieneksi. Haponlahden kanava valmistui vuonna 1960 ja myöhemmin se ruopattiin syväväyläksi.[1]

Kanava on 1,8 kilometriä pitkä. Aluksen leveys on maksimissaan 12,6 metriä ja syväys 4,2 metriä, maston korkeus 13,6 metriä.[1] Haponlahden nykyistä siltaa on suunniteltu korvattavan rakentamalla nykyisen sillan itäpuolelle 24,5 metriä korkea silta, mutta sen toteutusajankohta ei ole tiedossa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Tarmo Hurskainen, Haponlahden kanava, Suomen kanavat, kanaler.arnholm.nu 2005, viitattu 29.7.2019
  2. ↑ Tappuvirran lossin korvaaminen sillalla (mt 468) Väylävirasto. Viitattu 22.3.2020.

Aiheesta muualla