Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Happy hour, joka on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Happy hour on ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, tapaan, jolla suhtaudumme muihin yksilöihin ja yhteiskuntaan yleensä, tapaamme lähestyä tiettyjä ongelmia tai erityistilanteita. Tämän mukaisesti analysoidaan Happy hour:een liittyviä keskeisiä näkökohtia sekä sen merkitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Samoin tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä asiaan, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Happy hour (suom. ”onnentunti”) on anniskelupaikoissa ajanjakso tiettyyn aikaan päivästä, jolloin juomia myydään halvemmalla.[1] Yleensä happy hour koskee tiettyjä alkoholijuomia, yleensä hanatuotteita kuten olutta, siideriä ja mahdollisesti long drink -juomia. Happy hourin ajankohta on yleensä alkuillasta tai muulloin ravintolan kannalta hiljaisena aikana.
Happy hour tuli Suomeen vuonna 1984, jolloin alkoholilainsäädäntö teki sen toteuttamisen kuitenkin hankalaksi. Jos ravintola halusi mainostaa lehdessä happy houriaan, se ei saanut mainita alennushinnoista eikä käytännössäkään tarjota alkoholijuomia alennuksella. Jos mainosti, saattoi kuitenkin tarjota drinkkien mikserivesiä ja esimerkiksi suolapähkinöitä vaikka ilmaiseksi. Jos taas mainontaa ei käytetty, alkoholia sai myydä happy hourin aikana normaalia halvemmalla. Silloin happy hour -mainintaa ei saanut näkyä edes ravintolan ovessa eikä ikkunassa, ainoastaan asiallinen hinnasto eri kellonaikoihin jaoteltuna.[2]
Vuoden 1994 alkoholilaki salli mietojen alkoholijuomien mainonnan ja sai happy hour -ilmiön yleistymään suomalaisissa anniskelupaikoissa seuraavan vuosikymmenen aikana.[3] Vuosien 2008–2017 välillä happy hourien mainonta ravintolan ulkopuolella oli kiellettyä.[4] Vuoden 2018 tammikuusta lähtien voivat ravintolat Suomessa jälleen mainostaa happy hourejaan.[5]