Harry Howell
Nykyään Harry Howell on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja rajattoman tiedonsaannin myötä Harry Howell:stä on tullut ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Harry Howell:stä on tullut yleisen mielenkiinnon kohteena joko terveysvaikutuksensa, ihmissuhteiden vaikutuksensa tai taloudellinen merkitys. Tässä artikkelissa tutkimme Harry Howell:n eri puolia ja sitä, kuinka se on noussut etusijalle julkisessa keskustelussa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Harry Howell on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen perusteellisesti, sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin.
Henry Vernon (Harry) Howell (28. joulukuuta 1932 Hamilton, Ontario, Kanada – 10. maaliskuuta 2019[1]) oli jääkiekkoilija ja New York Rangersin pitkäaikainen tähtipelaaja ja eniten otteluita seuran paidassa pelannut puolustaja[1]. Howell voitti 1967 viimeisen Norris Trophyn eli parhaan puolustajan palkinnon ennen NHL:n laajenemista. Hän sanoi olevansa iloinen kunnianosoituksesta, koska myöhemmin palkinto kuuluisi Bobby Orrille.
Saavutuksia ja palkintoja
Pelaajana
- NHL:n tähdistöottelussa 1954, 1963, 1964, 1965, 1967, 1968 ja 1970
- New York Rangersin kapteeni 1955–57
- Norris Trophy 1967 (paras puolustaja)
- NHL:n ykköstähdistössä 1967
- Hockey Hall of Fameen 1979
Kykyjenetsijänä
- Stanley Cup 1990 (Edmonton Oilersin organisaatiossa)
| Edeltäjä: Jacques Laperrière |
James Norris Memorial Trophyn voittaja 1967 |
Seuraaja: Bobby Orr |
Lähteet
- ↑ a b Kreiser, John: Howell, Hockey Hall of Fame defenseman, dies at 86 NHL.com. 10.3.2019. Viitattu 10.3.2019.
- Bill Cook (1926–37)
- Art Coulter (1937–42)
- Ott Heller (1942–45)
- Neil Colville (1945–48)
- Buddy O'Connor (1949–50)
- Frank Eddolls (1950–51)
- Allan Stanley (1951–53)
- Don Raleigh (1953–55)
- Harry Howell (1955–57)
- George Sullivan (1957–61)
- Andy Bathgate (1961–64)
- Camille Henry (1964–65)
- Bob Nevin (1965–71)
- Vic Hadfield (1971–74)
- Brad Park (1974–75)
- Phil Esposito (1975–78)
- Dave Maloney (1978–80)
- Walt Tkaczuk (1980–81)
- Barry Beck (1981–86)
- Ron Greschner (1986–87)
- Kelly Kisio (1987–91)
- Mark Messier (1991–97)
- Brian Leetch (1997–2000)
- Mark Messier (2000–04)
- Ei kapteenia (2004–06)
- Jaromír Jágr (2006–08)
- Chris Drury (2008–11)
- Ryan Callahan (2011–)