Nykymaailmassa Heazlewoodiitti on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkityksellisyydestä ja vaikutuksista on keskusteltu ja analysoitu eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Heazlewoodiitti on edelleen kuuma aihe, sen vaikutus ja vaikutukset ovat edelleen tutkimuksen ja keskustelun aiheena. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Heazlewoodiitti:een sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on valaista tätä kiehtovaa ilmiötä.
Heazlewoodiitti | |
---|---|
![]() Vihreä päällysosa on zaratiittia, pronssinruskehtava heazlewoodiittia |
|
Luokka | sulfidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | Ni3S2 |
Molekyylipaino | 240,20 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | vaaleanpronssinrusehtava |
Asu | rakeinen tai massiivinen |
Kidejärjestelmä | trigoninen |
Kovuus Mohsin asteikolla | 4 |
Tiheys | 5,82 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | anisotrooppinen |
Kiilto | metallikiilto |
Viiru | vaaleanpronssinrusehtava |
Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Heazlewoodiitti (Ni3S2) on harvinainen nikkelisulfidimineraali. Sen nikkelipitoisuus on korkea suhteessa rikkiin: mineraali sisältää noin 73 % nikkeliä ja 26 % rikkiä.[1] Heazlewoodiitti on nimetty löytöpaikkansa mukaan; mineraali löydettiin vuonna 1896 Heazlewoodin alueelta Australian Tasmaniasta. Mineraalin tyyppipaikka on Heazlewoodissa sijaitseva Lord Brasseyn kaivos.[2]
Heazlewoodiitti on väriltään pronssinrusehtava, ja sillä on metallinen kiilto. Sen kidejärjestelmä on trigoninen, ja se esiintyy yleensä rakeisena pirotteena tai massamaisena. Mineraalin kovuus Mohsin asteikolla on 4, mikä vastaa fluoriitin kovuutta.[2] Heazlewoodiitin isäntäkivi on serpentiniitti, ja sitä muodostuu todennäköisesti hydrotermisissä prosesseissa.[1]