Nykymaailmassa Heidi Eriksen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Heidi Eriksen on kiinnittänyt monien huomion ja on tullut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Heidi Eriksen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen tuomia tulevaisuudennäkymiä. Epäilemättä Heidi Eriksen on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden nyky-yhteiskunnassa.
Heidi Eriksen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. lokakuuta 1972 Utsjoki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | lääkäri |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | FT, LT[1] |
Tutkimusalue | biokemia[1] |
|
Heidi Anita Eriksen (s. 13. lokakuuta 1972 Utsjoki[2]) on Utsjoen kunnanlääkäri. Hän on toiminut Utsjoen kunnan vastaavana lääkärinä ja oli vuonna 2016 kunnan ainoa saamenkielinen lääkäri.[3][4][1]
Eriksenin tutkimuskohteena ovat biokemiaa käsittelevän väitöskirjan (2010) jälkeen olleet saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen sairaudet ja hyvinvointi.[1]
Eriksen oli Saamelaiskäräjien jäsen 2008–2011. Hän on ollut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 2008–2011, 2012–2015 ja 2016–2019.[5][6][1]