Nykymaailmassa Heikki Loikkanen on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Heikki Loikkanen:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi yhteiskunnan edetessä ajan myötä. Heikki Loikkanen on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Heikki Loikkanen:een ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme täydelliseen analyysiin Heikki Loikkanen:stä ja sen vaikutuksista modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
Heikki Juhana Loikkanen (30. maaliskuuta 1914 Parikkala – 16. lokakuuta 1967 Mikkeli) oli suomalainen everstiluutnantti ja pesä- sekä jääpalloilija.
Loikkanen pelasi pesäpalloa Itä-Länsi-ottelussa viidesti peräkkäin 1932–1936 ja palkittiin parhaana lyöjänä 1936. Loikkasen seura oli Viipurin Pallonlyöjät.
Jääpallossa Loikkanen saavutti Suomen mestaruuden 1932 ja 1933 (Viipurin Sudet) ja pelasi kuusi A-maaottelua.
Loikkanen valmistui Kadettikoulusta upseeriksi vuonna 1938 ja Sotakorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi vuonna 1951. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan ilmatorjuntaupseerina ja jatkoi sodan jälkeen uraansa Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä ja Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa. Loikkanen oli vuosina 1954–1957 Suomen Moskovan-suurlähetystön sotilasasiamiehen apulaisena, vuosina 1957–1961 pääesikunnan ulkomaatoimiston päällikkönä ja vuosina 1961–1967 Mikkelin sotilaspiirin päällikkönä. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1957.