Heikki Selin
Nykymaailmassa Heikki Selin on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt lukemattomien henkilöiden huomion ja kiinnostuksen, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe kaikilla alueilla. Sen vaikutus on levinnyt kaikkialle maailmaan herättäen kiihkeää kiinnostusta ja kiivasta keskustelua. Heikki Selin on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan ja vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Heikki Selin-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta nykyään.
Heikki (Maununpoika) Selin tai Seliini (19. tammikuuta 1824 Tuulos – 13. helmikuuta 1882 Tuulos)[1] oli suomalainen kiertokoulunopettaja ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä Henrikk(i) Selin, H.S. ja H.S-n.[2]
Selin toimi koulumestarina Tuuloksessa. Hän kirjoitti nimimerkeillä Heikki Soimanen, Heikki Selkänen ja omalla nimellään Kanavaan, Maamiehen Ystävään ja Suomettareen. Selin aloitti lukkarinopinnot vuonna 1840 Hämeenlinnassa, jossa oli 3-4 vuotta. Hän opiskeli myös terveydenhoitoa ja toimi Tuuloksessa myöhemmin niin ihmis- kuin eläinlääkärinä. Kiertokoulunopettajana hän aloitti Tuuloksessa vuonna 1846. Selin oli myös taitava viulunsoittaja. Hää- ja soittomatkoilla hän esiintyi ja lauloi sepittämiään runoja ja lauluja. Syksyllä 1848 ilmestyivät hänen siihen astiset runonsa ja laulunsa kokoelmana, jonka nimi oli Ärmätti, eli niitä näitä lauluja.[1]
Kun Seliniä ei valittu 1855 pitäjän lukkariksi, Selin ryhtyi elämään kulkurin elämää ulottaen matkojaan aina Viroon ja Venäjälle asti. Myöhemmin hän palasi kotiseudulleen, jossa vietti enimmän osan aikaansa 1860-luvulta lähtien opettaen pitäjän asukkaita ja soittaen. Joitakin vuosia ennen kuolemaansa Selinin henkiset kyvyt heikkenivät ja hän joutui kiertämään pitäjää ruotulaisena. Selin on haudattu Tuuloksen vanhalle hautausmaalle kellotapulin ja läpikäytävän väliseen kiviaidan nurkkaukseen.[1]
Teoksia
- Kaksitoista kummallista satua. Hämeenlinna 1849, 2. painos 1862, 3. painos Söderström, Porvoo 1877, 4. painos Söderström 1881
- Rakastuneet Hämeessä, kaksinäytöksinen näytelmä. Julkaistu Suometar-lehdessä 12/1850
- Neitonen Hämeessä, kertomus. Julkaistu Suometar-lehdessä 13/1850
Lähteet
- Suomen kirjailijat-tietokanta
- Silva Kiuru: Ensimmäisten suomenkielisten näytelmien kieli. Virittäjä 105/2001
- O. A. Kallio : Uudempi Suomalainen kirjallisuus, edellinen osa. WSOY 1911
Viitteet
- ↑ a b c Eero Eerola: Heikki Seliini, Hämäläinen kansanrunoilija viime vuosisadan puolivälissä Hämeen Sanomat. 26.6.1931. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Heikki Seliinistä hämäläisestä kansanrunoilijasta, Suomen Kuvalehti, 21.05.1932, nro 21, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot