Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Heinz Fütterer:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Heinz Fütterer on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena vuosien ajan, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Heinz Fütterer:n eri puolia ja puolia sen alkuperästä sen rooliin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä suurelle yleisölle. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman kuvan Heinz Fütterer:stä ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia maailmaan, jossa elämme.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Heinz Fütterer vuonna 1956. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Melbourne 1956 | 4×100 metriä | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Bern 1954 | 100 metriä | |
![]() |
Bern 1954 | 200 metriä | |
![]() |
Tukholma 1958 | 4×100 metriä |
Heinrich Ludwig ”Heinz” Fütterer (14. lokakuuta 1931 Illingen-am-Rhein – 10. helmikuuta 2019)[1] oli saksalainen pikajuoksija ja olympiamitalisti. Hän sivusi 1950-luvulla 100 metrin juoksun maailmanennätystä.
Jalkapallon parista yleisurheiluun siirtynyt 164-senttinen Heinz Fütterer voitti Bernin EM-kilpailuissa 1954 kaksi kultamitalia: 100 metrin juoksussa hänen voittoaikansa oli 10,5 s ja 200 metrillä 20,9 s. Jokohamassa 31. lokakuuta 1954 hän sivusi 100 metrin maailmanennätystä 10,2 s[2]. Samalla kilpailukiertueella hän juoksi 200 metrillä (kaarteella) huippuajan 20,8 s. Vuonna 1955 hän juoksi 200 metriä aikaan 20,6 s Kölnin 500 metrin radalla.
Melbournen 1956 olympialaisten aikaan Fütterer ei ollut enää aivan huippukunnossa. Hän saavutti kuitenkin olympiapronssia 4 × 100 metrin viestijuoksussa, jossa Saksan joukkue juoksi ajan 40,3 s. Tukholman EM-kilpailuissa 1958 hän voitti viestijuoksussa kultaa Saksan päätyessä loppuaikaan 40,2 s. EM-kisojen jälkeen Saksan viestijoukkue, Fütterer yhtenä juoksijana, sivusi maailmanennätystä 39,5 s Kölnin pitkällä radalla yhden kaarteen juoksuna.
1934: Christiaan Berger | 1938: Martinus Osendarp | 1946: John Archer | 1950: Étienne Bally | 1954: Heinz Fütterer | 1958: Armin Hary | 1962: Claude Piquemal | 1966: Wiesław Maniak | 1969: Valeri Borzov | 1971: Valeri Borzov | 1974: Valeri Borzov | 1978: Pietro Mennea | 1982: Frank Emmelmann | 1986: Linford Christie | 1990: Linford Christie | 1994: Linford Christie | 1998: Darren Campbell | 2002: Francis Obikwelu | 2006: Francis Obikwelu | 2010: Christophe Lemaitre | 2012: Christophe Lemaitre | 2014: James Dasaolu | 2016: Churandy Martina | 2018: Zharnel Hughes | 2022: Marcell Jacobs | 2024: Marcell Jacobs |
1934: Christiaan Berger | 1938: Martinus Osendarp | 1946: Nikolai Karakulov | 1950: Brian Shenton | 1954: Heinz Fütterer | 1958: Manfred Germar | 1962: Owe Jonsson | 1966: Roger Bambuck | 1969: Philippe Clerc | 1971: Valeri Borzov | 1974: Pietro Mennea | 1978: Pietro Mennea | 1982: Olaf Prenzler | 1986: Vladimir Krylov | 1990: John Regis | 1994: Geir Moen | 1998: Doug Walker | 2002: Konstantínos Kentéris | 2006: Francis Obikwelu | 2010: Christophe Lemaitre | 2012: Churandy Martina | 2014: Adam Gemili | 2016: Bruno Hortelano | 2018: Ramil Quliyev | 2022: Zharnel Hughes | 2024: Timothé Mumenthaler |