Tänään haluamme puhua Helisevänjoki:sta. Se on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja Helisevänjoki kattaa monenlaisia näkökohtia historiasta nykypäivään. Tässä artikkelissa aiomme tutkia Helisevänjoki:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Tutkimme sen juuria, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tarkastelemme sen merkitystä nykyään. Helisevänjoki on aihe, joka epäilemättä herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua, joten toivomme saavamme siitä selkeän ja täydellisen näkemyksen.
Helisevänjoki | |
---|---|
Alkulähde | Rautjärvi |
Laskupaikka | Helisevänjärvi |
Maat |
![]() ![]() |
Pituus | 25 km |
Valuma-alue | 616,279 401[1] km² |
Helisevänjoki (yläjuoksun nimenä myös Kirvunjoki, v:sta 1948 ven. Новосёловка, Novosjolovka[2]; alin osuus Juoksemajärven ja Helisevänjärven välillä ven. Козловка, Kozlovka[2]) on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Etelä-Karjalassa. Suurin osa joesta virtaa Venäjän puolella Leningradin alueen Viipurin piiriin kuuluvan Antrean kaupunkikunnan alueella. Vain joen yläjuoksu on Suomen puolella Rautjärven kunnan alueella. Ennen toisen maailmansodan alueluovutuksia joki sijaitsi kokonaan Suomen alueella ja se kuului Kirvun ja Rautjärven kuntiin.
Helisevänjoki saa alkunsa Salpausselän kaakkoispuolella olevista Untamo-, Raut-, Hiien- ja Purnujärvestä. Salpausselän eteläpuolelta Helisevänjoki virtaa kohti kaakkoa ja siihen laskee Teinilänjärvestä tuleva Veitsijoki. Helisevänjoki laskee Kirvujärven, Torajärven, Juoksemajärven kautta Helisevänjärveen. Joen Helisevänjärven yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 616,279 401 km².[1]