Helmiäispilvi

Nykymaailmassa Helmiäispilvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Helmiäispilvi on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja fanien huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Helmiäispilvi:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Helmiäispilviä.

Helmiäispilvi eli polaaristratosfääripilvi (PSC < polar stratospheric cloud[1]) on hohtava pilvi, jota esiintyy 15–30 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä.[1] Helmiäispilvet ovat väriltään pastellimaisia, joskus hiukan sinertäviä. Tavallisimmin ne ovat vaalean hohtoisia kuin helmet.[1] Helmiäispilvet koostuvat rikkihaposta, typpihaposta ja jääkiteistä.[1]

Runsaimmin helmiäispilviä näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla Islannissa, Skandinaviassa ja Skotlannissa tammi–helmikuussa, mutta niitä voi näkyä joskus myös maaliskuussa ja marras–joulukuussa. Niitä nähdään Suomessa talvikuukausina ja eniten Länsi-Lapissa muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa helmiäispilvet ovat varsin harvinaisia.[1] Pilvet ovat parhaiten nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua. Joskus ne ovat niin kirkkaita, että näkyvät päiväsaikaan.[1][2]

Helmiäispilvet syntyvät, kun alemman ilmakehän syvä matalapaine törmää vuoristoon kuten Skandeihin. Stratosfäärissä on noin 60 leveysasteen pohjoispuolella kuiva napapyörre 10–80 kilometrin korkeudessa, missä on jopa 100 m/s virtaavia tuulia ja jopa −80 °C:n talvilämpötiloja. Vuoristot kohdatessaan läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja. Virtaus vuoriston yli saa aikaan paineaallon, jonka takia stratosfäärissä lämpötila laskee normaalia alemmas, mikä saa siellä ennestään olevan kosteuden härmistymään jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä.[1][3]

Helmiäispilvet aiheuttavat otsonikatoa. Niissä klooriyhdisteet muuttuvat sellaisiksi, että otsonia tuhoutuu.[4]

Kuuluisan norjalaisen taiteilijan Edvard Munchin "Huuto"-taulun taustan dramaattiset pilvet ovat todennäköisesti helmiäispilviä.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 420–422. Helsingissä: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2
  2. ↑ Helmiäispilvi astro.utu.fi. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13. heinäkuuta 2013.
  3. ↑ Korjauksia kirjaan Ilmakehä, sää ja ilmasto (2008) Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Viitattu 20.12.2023.
  4. ↑ Hartonen, Sari: ”Talvi on vuodenajoista pisin”, Sää ympäri vuoden, s. 25. Helsinki: Kotimaa-yhtiöt Oy / Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-774-4
  5. ↑ The Scream: What were those colorful, wavy clouds in Edvard Munch's famous painting? phys.org. Viitattu 15.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmiäispilvi.