Nykymaailmassa Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä on aihe, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Siitä on tullut asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien keskustelunaihe. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä:n merkitys on ylittänyt esteet ja saavuttanut planeetan kaikki kolkat ja vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä:n vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja paljon muuta.
Helsingin ja Espoon kaupunkipyörät | |
---|---|
![]() Kaupunkipyöräasema Matinkylän Nokkalanrannassa |
|
Tyyppi | kaupunkipyöräjärjestelmä |
Sijainti | Helsinki ja Espoo, Suomi |
Avattu | 2. toukokuuta 2016 |
Asemia | 457[1] |
Omistaja | HKL |
Liikennöitsijä(t) |
Helsingin seudun liikenne CityBike Finland |
Matkoja vuodessa | 2,5 milj. (2023)[2] |
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut |
Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä on Helsingissä ja Espoossa toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä. Se avattiin vuoden 2016 toukokuussa 500 kaupunkipyörällä ja 50 kaupunkipyöräasemalla, jotka sijaitsivat Helsingin kantakaupungissa.[3]
Helsingissä oli käytössä vuosina 2000–2010 kolikkopantteihin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä, mutta pyöriä vandalisoitiin eikä panttijärjestelmä toiminut hyvin, joten pyörät poistettiin käytöstä.
Kaupunkipyöräjärjestelmään kuuluu miltei 4 600 polkupyörää.[4] Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Pyörillä on toukokuusta 2018 alkaen voinut halutessaan ajaa kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin.[5]
Kaupunkipyöräkauden pituus on seitsemän kuukautta huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Pyörän saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun verkossa. Rekisteröinnin yhteydessä saa henkilökohtaisen pyöräilijätunnuksen ja avainkoodin, joilla pyörän voi ottaa käyttöön asemalta.[6] Käyttöönoton yhteydessä voi liittää tunnukseensa matkakortin, minkä jälkeen pyörän saa asemalta matkakortilla ja avainkoodilla. Pyörän voi saada käyttöönsä myös ilman rekisteröitymistä maksukortilla viideltä asemalta.
Pyörillä on kolme eri käyttömaksua: kausimaksu on 35 euroa, viikkomaksu 10 euroa ja päivämaksu 5 euroa. Jokaisen käyttökerran ensimmäinen tunti on maksuton. Tunnin ylittävästä ajasta tulee lisäveloitus, joka on 1 euro jokaisesta seuraavasta puolesta tunnista. Yhtä pyörää voi kerrallaan käyttää enintään viisi tuntia putkeen, minkä jälkeen käyttäjältä veloitetaan 80 euroa.[7][1] Aikaisemmin kaupunkipyörät olivat maksuttomia 30 minuutin ajan, mutta vuonna 2024 ilmaista ajoaikaa pidennettiin 60 minuuttiin. [7]
Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmä, johon kuuluu 1 000 pyörää, ei ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmän kanssa.[4] HSL suunnittelee laajentavansa kaupunkipyöräpalvelun yhtenäiseksi Helsingin seudun alueelle.[8]
HKL ja Espoon kaupunki ovat kaupunkipyöräjärjestelmän tilaajia. Järjestelmän toteutuksesta vastaa CityBike Finland. Helsingin seudun liikenne vastaa kaupunkipyörien verkkopalvelusta ja markkinoinnista yhdessä HKL:n ja Espoon kanssa. Clear Channel vastaa järjestelmän mainosmyynnistä. Järjestelmän pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto.[9]
Helsingissä oli käytössä vuosina 2000–2010 rahapanttiin perustuva kaupunkipyöräjärjestelmä. Pantti oli ensin kymmenen markkaa ja sittemmin kaksi euroa.[10] Pyörät kärsivät vandalismista eikä kolikkopanttijärjestelmä toiminut hyvin, joten pyöristä luovuttiin vuonna 2010. Parhaimmillaan pyöriä oli yli 400 kappaletta, mutta vuonna 2009 niitä oli liikenteessä enää alle 150 kappaletta.[11]
Helsingin nykyinen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2. toukokuuta 2016.[12] Sen toimittajaksi valittiin ranskalainen Moventia & Smoove. Clear Channel Suomi toimi alihankkijana mainoksille ja kumppanuuksille. Ensimmäisenä vuonna käytössä oli 500 pyörää ja 50 pyöräasemaa Helsingin kantakaupungin alueella.[13]
Clear Channel Suomen hankkima mainoskumppanuus Alepan kanssa sai osakseen kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan keltaiset ”Alepa-fillarit” näyttävät enemmän HOK-Elannon kuin Helsingin kaupungin hankkeelta. Keltainen väri oli kuitenkin Clear Channelin mukaan sattumaa, sillä sama väri on käytössä HSL:llä pyörien symbolina.[14]
2. toukokuuta 2017 Helsingin kaupunkipyöräverkosto laajentui kolminkertaiseksi, jolloin käytössä oli 1 500 pyörää ja 150 pyöräasemaa. Verkosto laajeni kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan.[15] Vuonna 2018 järjestelmä laajeni myös Espooseen Suur-Leppävaaran, Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueille.[5] Vuonna 2019 verkosto laajeni myös Itä-Helsinkiin (itäisin asema Vartioharjussa), Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan ja Pitäjänmäkeen.[16] Kesällä 2021 kaupunkipyöräverkosto laajeni lopuillekin Helsingin alueille, ja kauden lopussa kaupunkipyöriä oli yhteensä 4 570 ja pyöräasemia 457.[1]
Vuosi | Matkat, Helsinki (milj.) |
Matkat, Espoo (milj.) |
Matkat, koko alue (milj.) |
Viite |
---|---|---|---|---|
2016 | 0,4 | - | 0,4 | [17] |
2017 | 1,6 | - | 1,6 | [18] |
2018 | 3,0 | [19] | ||
2019 | 3,7 | [20] | ||
2020 | 2,6 | 0,4 | 3,0 | [21] |
2021 | 2,4 | 0,4 | 2,8 | [22] |
2022 | 2,4 | [23] | ||
2023 | 2,5 | [2] |