Nykyään Helsingin juutalainen hautausmaa on aihe kaikkien huulilla. Helsingin juutalainen hautausmaa on herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä yhteiskunnassa esiintymisestä sen vaikutuksiin arkeen. Tämä ilmiö on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja pohdiskeluja sen tärkeydestä, vaikutuksista ja roolista nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Helsingin juutalainen hautausmaa:een, analysoimalla sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja henkilökohtaiseen elämään. Samoin perehdymme Helsingin juutalainen hautausmaa:n ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin tarjoamalla laajan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Helsingin juutalainen hautausmaa on Helsingin juutalaisen seurakunnan ylläpitämä hautausmaa Helsingin Etu-Töölössä, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan uurnalehdon ja Hietaniemen krematorion vieressä.
Hautausmaa on perustettu vuonna 1895, ja K. R. Lindgrenin suunnittelema kappeli valmistui 1940-luvulla. Nykyistä hautausmaata edelsi 1840-luvulla perustettu pienikokoinen niin sanottu vanha juutalainen hautausmaa[1], joka on yhä jäljellä Suomen kaartin hautausmaan ja Helsingin islamilaisen hautausmaan välissä. Hautausmaalla on sankarihauta, johon on haudattu kolmetoista sodissa 1939–1944 kaatunutta. Lisäksi kuuden kadonneen nimet merkitty muistokiveen. Sam Vannin ja Leo Engelin suunnittelema In memoriam 1939–1944 -sankaripatsas pystytettiin vuonna 1953. Lisäksi hautausmaalla on veteraanilehto, jossa sijaitsee Suomen Juutalaiset Sotaveteraanit -yhdistyksen hankkima ja vuonna 2002 paljastettu muistokivi.[2]
Hautausmaalla voi huomata pieniä hautoja, jotka ovat kuolleena syntyneiden tai nimettömien lasten hautoja.