Hemolyysi
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Hemolyysi:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Hemolyysi on aihe, joka kattaa useita tutkimusalueita ja jolla on merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Hemolyysi:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykypäivän vaikutuksiin. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Hemolyysi:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Liity meihin tälle Hemolyysi:n kiertueelle ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.
Hemolyysi tarkoittaa punasolujen hajoamista.[1] Syynä hemolyysiin voi olla esimerkiksi epäonnistunut verensiirto, ja seurauksena voi olla hemolyyttinen anemia. Verensiirron jälkeen hemolyysi voi olla joko äkillinen tai viivästynyt. Äkillinen hemolyysi verensiirrossa voi johtua joko vääräntyyppisestä verestä, esimerkiksi jos potilaan veriryhmä on O RhD positiivinen, mutta hän saa A RhD positiivista verta. ABO-veriryhmän suhteen väärästä verensiirrosta voi aiheutua jopa kuolemaan johtava hemolyyttinen reaktio.
Hemolyysi tapahtuu, kun punasolu joutuu itseään laimeampaan ympäristöön. Punasolu sisältää 0,9-prosenttista suolaliuosta (fysiologinen suolaliuos) ja jos se esimerkiksi joutuu tekemisiin tislatun veden kanssa, alkaa solun sisälle virrata laimeampaa nestettä, jotta väkevyyserot tasoittuisivat nesteiden välillä (osmoosi). Tällöin punasolu pullistuu ja lopulta hajoaa.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8