Tämä artikkeli käsittelee aihetta Henkitorvi, joka on viime vuosina noussut erittäin tärkeäksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Henkitorvi:stä lähtien se on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, sen vaikutusta talouteen, sen merkitystä historiassa mm. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan Henkitorvi:n eri puolia ja korostetaan sen merkitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Siksi on erittäin tärkeää syventyä tietoon Henkitorvi:stä ymmärtääksesi sen todellisen laajuuden ja kuinka se voi vaikuttaa elämäämme suoraan tai epäsuorasti.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Henkitorvi eli trakea (lat. trachea) on noin 10 cm pitkä ja 2,5 cm leveä ruston päällystämä putki, joka kuuluu alahengitysteihin. Henkitorvi jaetaan kaulanpuoleiseen osaan (lat. pars cervicalis) ja rinta-ontelon puoleiseen osaan (lat. pars caudalis). Henkitorvi jakautuu kumpaankin keuhkoon johtavaksi pääkeuhkoputkeksi, joista haarautuvat edelleen pienemmät keuhkoputket keuhkokudokseen. Naudalla ja sialla henkitorvesta haarautuu ennen pääkeuhkoputkia haara (lat. bronchus trachealis) oikean keuhkon kraniaaliseen lohkoon.
Henkitorvessa ja pääkeuhkoputkissa on rengasmaisia rustoja, jotka ovat dorsaalisesti avoimia. Rustorenkaita yhdistävät toisiinsa henkitorvisiteet (lat. ligamenta anularia trachealia). Rustorenkaiden tehtävä on pitää henkitorvi avoimena estämällä sen litistyminen paineen muutosten myötä kasaan. Dorsaalisella puolella henkitorvea ja keuhkoputkia on sileästä lihaskudoksesta muodostunut henkitorvilihas (lat. musculus trachealis). Lihansyöjillä henkitorvilihas sijaitsee rustorengasrakenteen ulkopuolella, muilla lajeilla sisäpuolella. Henkitorven ja keuhkoputken rustojen ja sidekudossäikeiden vuorottelun takia henkitorvi ja keuhkoputket joustavat pystyen mukautumaan kaulan ja rintakehän liikkeisiin.