Tässä artikkelissa perehdymme Henri Pitot:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, pääpiirteitä ja merkitystä nykyään. Henri Pitot:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli useilla eri aloilla ja se on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä linjoilla perehdymme sen moniin puoliin ja käsittelemme sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan että sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Henri Pitot on edelleen jännittävän tutkimuksen ja keskustelun aihe, ja tässä artikkelissa yritämme valaista sen kohokohtia.
Henri Pitot | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. toukokuuta 1695 Aramon, Ranska |
Kuollut | 27. joulukuuta 1771 (76 vuotta) |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | hydrauliikka |
Tunnetut työt | Pitot-putki |
|
Henri Pitot (1695–1771) oli ranskalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja hydraulikko.[1] Hänet tunnetaan keksimästään virtauksen nopeutta mittaavasta Pitot-putkesta.
Pitot syntyi Aramonin kylässä, Ranskassa vuonna 1695 ja hänen vanhempansa olivat hyvin koulutettuja. Pitot ei nuoruudessaan ollut kiinnostunut akateemisesta oppineisuudesta. Palvellessaan armeijassa hän kiinnostui geometriasta ja itseopiskeli myöhemmin kolmen vuoden ajan matematiikkaa ja tähtitiedettä. Hän muutti Pariisiin ja pääsi tiedeakatemian kemianlaboratorioon assistentiksi vuonna 1723.[2]
Vuonna 1724 Pitot pääsi Ranskan tiedeakatemian jäseneksi.[1] Hän kiinnostui hydrauliikasta ja keksi mitata veden nopeutta suorakulmaiseksi käyristetyllä lasiputkella.[3] Virtauksesta siis mitataan staattinen eli häiriötön paine ja Pitot-putken vedessä olevan pään kohdalta stagnaatiopaine, joiden avulla lasketaan virtausnopeus. Vuonna 1732 hän suoritti virtauksen nopeuden mittauksia Seinejoesta keksimällään putkella. Saman vuoden aikana hän ilmoitti tiedeakatemialle keksinnöstään.[4]