Henrietta Maria
Tässä artikkelissa tutkimme Henrietta Maria:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Henrietta Maria on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen merkityksestä eri aloilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla uppoudumme sen historiaan, analysoimme sen tärkeimpiä puolia ja tutkimme sen vaikutusta eri alueilla. Tämä luku tarjoaa syvällisen lähestymistavan, ja se kutsuu sinut löytämään ja ymmärtämään paremmin vivahteita ja monimutkaisuuksia, jotka ovat ominaisia Henrietta Maria:lle, tarjoten uusia näkökulmia ja pohdintoja tästä jännittävästä aiheesta.
| Henrietta Maria | |
|---|---|
 Henrietta Maria, Anthony van Dyck maalaus arviolta vuodelta 1637. | |
| Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningatar | |
| Valtakausi | 13. kesäkuuta 1625 – 30. tammikuuta 1649 |
| Syntynyt |
25. marraskuuta 1609 Pariisi, Ranska |
| Kuollut |
10. syyskuuta 1669 (59 vuotta) Colombes, Ranska |
| Puoliso | Kaarle I |
| Lapset |
Kaarle Jaakko Kaarle II Maria Jaakko II Elisabet Anna Katariina Henrik Henrietta |
| Suku | Bourbon |
| Isä | Henrik IV |
| Äiti | Maria de’ Medici |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
| Nimikirjoitus |
 |
Henrietta Maria (25. marraskuuta 1609 Pariisi, Ranska – 10. syyskuuta 1669 Colombes, Ranska) oli ranskalainen prinsessa, josta tuli Kaarle I:n puolisona Englannin kuningatar. Kuninkaat Kaarle II ja Jaakko II olivat hänen poikiaan.[1]
Suku
Henrietta Maria oli Ranskan kuninkaan Henrik IV:n tytär ja hänen veljensä oli Ludvig XIII. Hänen isänsä murhattiin Henrietta Marian ollessa pikkulapsi.
Avioliitto ja kuningatar
Henrietta Maria naitettiin yhdeksän vuotta vanhemmalle Kaarlelle 15-vuotiaana. Avioliitto solmittiin 13. kesäkuuta 1625 edustajan välityksellä – Henrietta ei ollut läsnä. Kaarle oli tavannut hänet vuonna 1623 Pariisissa, matkallaan Espanjan hoviin avioliittoneuvotteluihin prinsessa Maria Annasta. Alkuaika Englannin hovissa oli hankalaa, mutta vähitellen Kaarle rakastui eloisaan vaimoonsa. Hänen avoimesti hovissa harjoittamansa katolinen uskonsa suututti kuitenkin monia englantilaisia.[1] Pahennusta aiheuttivat myös Henrietta Marian järjestämät näytelmät, joissa kuningatar ja hänen hovineitonsa näyttelivät puherooleja.[2]
Sisällissodan lähestyessä Henrietta Maria aktivoitui poliittisesti ja koetti hankkia puolisolleen tukea mantereelta. Kaarlen teloituksen jälkeen vuonna 1649 hän asui loppuikänsä Ranskassa.[1]
Lapset
Henrietta Marialla ja Kaarlella oli yhdeksän lasta, joista kahdesta tuli kuningas. Moni lapsista kuoli hyvin pienenä, kuusi lasta eli aikuisiksi asti.
- Kaarle Jaakko, Cornwallin herttua, 13. maaliskuuta 1629 – 13. maaliskuuta 1629, kuoli heti synnytyksen jälkeen.
- Kaarle II, Englannin kuningas, 29. toukokuuta 1630 – 6. helmikuuta 1685, ei laillisia perillisiä.
- Maria, Princess Royal ja Orania-Nassaun prinsessa, 4. marraskuuta 1631 – 24. joulukuuta 1660, hänellä oli perillisiä (Vilhelm III).
- Jaakko II, Englannin kuningas, 14. lokakuuta 1633 – 16. syyskuuta 1701, hänellä oli perillisiä (Maria II ja Anna).
- Elisabet, Englannin prinsessa, 29. joulukuuta 1635 – 8. syyskuuta 1650, ei perillisiä.
- Anna, Englannin prinsessa, 17. maaliskuuta 1637 – 8. joulukuuta 1640, kuoli nuorena, ei perillisiä.
- Katariina, Englannin prinsessa, 29. tammikuuta 1639 – 29. tammikuuta 1639, kuoli heti synnytyksen jälkeen.
- Henrik, Gloucesterin herttua, 8. heinäkuuta 1640 – 18. syyskuuta 1660, ei perillisiä.
- Henrietta Anna, Englannin prinsessa, 16. kesäkuuta 1644 – 30. kesäkuuta 1670, hänellä oli perillisiä.
Lähteet
- ↑ a b c John S. Morrill: Henrietta Maria Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ "Florimène" and the Ante-Masques jstor.org. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Henrietta Maria SchoolHistory.co.uk. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
- Henrietta Maria of France, 1609-1669 EnglishMonarchs.co.uk. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
