Tässä artikkelissa perehdymme Henrik Schütt:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Henrik Schütt on aihe, jolla on suuri merkitys ja merkitys yhteiskunnallemme, koska sillä on vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme yksityiskohtaisesti Henrik Schütt:n monia puolia ja ulottuvuuksia sen alkuperästä ja kehityksestä sen seurauksiin ja vaikutuksiin eri alueilla. Samoin analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Henrik Schütt:ssä tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää tämän aiheen perusteellisesti.
Henrik Schütt (s. 29. joulukuuta 1948 Helsinki)[1] on suomalainen valokuvaaja, joka tunnetaan mainos- ja muotikuvistaan sekä rockmuusikoiden muotokuvista ja levynkansistaan. 1970-luvun alussa hän teki Suomen romaneista valokuvakokoelman, joka vuonna 2008 julkaistiin kirjana Mustalaiset.[2] Schütt jatkaa yhämilloin? 1960-luvulla alkanutta uraansa studiollaan Helsingin Kaapelitehtaalla.[3]
Schütt aloitti uransa hankkiutumalla Suomen silloisen huippumainoskuvaajan Max Petreliuksen kolmanneksi assistentiksi Seppo ”Sebastian” Nurmen ja Seppo Konstigin ohella. Kaikista kolmesta tuli sittemmin tunnettuja muoti- ja mainoskuvaajia. Kahden vuoden jälkeen Schütt matkusti rahtilaivalla Lontooseen ja yritti soitella töitä sikäläisiltä huippukuvaajilta, mutta kukaan ei halunnut edes tavata häntä, ja hän palasi samalla laivalla takaisin Suomeen.[3] Kun Schütt kuuli John Hustonin olevan tulossa Helsinkiin kuvaamaan elokuvaansa Kremlin kirje (1970), hän pääsi päätähtien stand-iniksi kuvausryhmän valaisutyötä helpottamaan ja otti odotellessaan kuvia elokuvan teosta. Filmin virallinen still-kuvaaja epäonnistui kuvissaan 30 asteen pakkasessa, mutta Schütt onnistui paikkaamaan tilanteen itse ottamillaan kuvilla. Elokuvaryhmän PR-päällikön suosituskirjeen avulla Henrik Schütt pääsi Lontooseen yhdeksi John Kellyn kuvausassistenteista. Kelly oli tuohon aikaan muun muassa The Beatles -yhtyeen vakiokuvaaja.[1][4]
Lähes kahden Lontoon-vuoden jälkeen Schütt palasi Suomeen muttei löytänyt heti töitä. Hän lyöttäytyi suomalaisten romanien seuraan ja kuvasi heitä eri puolilla Suomea.[2] Helsingissä hän työskenteli ensin samassa studiossa Johannes Runebergin ja Douglas Sivenin kanssa, sitten Max Petreliuksen omistamassa studiossa itsenäisenä yrittäjänä. Vähitellen hän pääsi Suomessakin muoti-, aikakauslehti- ja mainoskuvausten tekijäksi, suurimpana asiakkaanaan Hopeapeili-naistenlehti. Sen lakkautuksen jälkeen Schütt kuvasi Eevaan ja Gloriaan ja alkoi saada asiakkaikseen vaatevalmistajia. Niistä tärkeimmäksi muodostui kuopiolainen Piretta-P.T.A.[4]
Suomen 1990-luvun alun lama ja Neuvostoliittoon suuntautuneen bilateraalikaupan loppuminen romahdutti suomalaisen vaatetustuotannon, ja muotikuvaustoimeksiannot vähenivät. Sen jälkeen Henrik Schütt siirtyi kuvaamaan enemmän muun muassa levynkansia ja levy-yhtiöiden PR-kuvia, sisustuksia ja matkaesitteitä.[4]
Lähde:[5]