Henrik Schauman

Nykymaailmassa Henrik Schauman:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Henrik Schauman on onnistunut vangitsemaan sekä asiantuntijoiden että fanien huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​politiikan ja talouden merkitykseen. Henrik Schauman on herättänyt keskustelua, johon osallistuvat aktiivisesti kaikenikäiset ja -taustaiset henkilöt, joko populaarikulttuurin vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Kun Henrik Schauman jatkaa kehittymistään ja saa uusia vivahteita, tarve ymmärtää se kaikessa monimutkaisuudessaan käy entistä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Henrik Schauman:n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Georg August Henrik Schauman (7. elokuuta 1916 Helsinki – 20. lokakuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen filosofian lisensiaatti ja Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitaja.[1]

Schauman oli 1943–1950 Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssi, 1950–1956 valtiotieteellisen seminaarikirjaston kirjastonhoitaja ja vuosina 1957–1979 Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitaja.[2] Hän julkaisi historiallisia bibliografioita.

Schaumanille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1977, ja hänet vihittiin valtiotieteen kunniatohtoriksi vuonna 1978.[2] Eduskunnan kirjasto on jakanut vuodesta 1985 alkaen Henrik Schauman -mitalia tunnustukseksi Eduskunnan kirjaston ja Suomen kirjastojärjestelmän hyväksi tehdystä merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä.[3]

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1150. Otava 1966.
  2. ↑ a b Schauman, Henrik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  3. ↑ Schauman-mitalien luovutus.