Herbert Schade

Tällä hetkellä Herbert Schade on aihe, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Sen vaikutus on havaittu arjen eri osa-alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, akateeminen tai ammatillinen taso, Herbert Schade on onnistunut vangitsemaan laajan joukon ihmisiä herättäen sekä kiinnostusta että epävarmuutta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herbert Schade:n eri näkökohtia, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia, jotta voimme tarjota laajan ja kriittisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Mitalit
Herbert Schade (vasemmalla) Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
Herbert Schade (vasemmalla) Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
Maa:  Länsi-Saksa
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Helsinki 1952 5 000 m

Herbert Schade (26. toukokuuta 1922 Solingen – 1. maaliskuuta 1994 Solingen) oli saksalainen kestävyysjuoksija.

Schade oli jo nuorena innokas juoksija. Leipurin oppipoikana toimiessaan hän kuljetti sämpylät juosten perille. Toinen maailmansota katkaisi hänen kehityksensä, mutta 1947 hän aloitti harjoittelun uudelleen. 1948 hän voitti ensimmäisen Saksan mestaruutensa 5 000 metrin juoksussa ajalla 15.10,48. 10. elokuuta 1951 hän juoksi Tukholmassa ensimmäisenä saksalaisena 10 000 metriä alle 30 minuutin ajalla 29.55,4.

Helsingin olympialaisissa 1952 Schade ylsi urheilu-uransa suurimpaan saavutukseen juoksemalla pronssille 5 000 metrin ajalla 14.08,8 kilpailussa, jonka voitti Tšekkoslovakian Emil Zátopek.[1] Myöhemmin Zátopekistä ja Schadesta tuli elinikäiset ystävät. Schade osallistui Saksojen yhteisessä joukkueessa myös Melbournen olympialaisiin 1956, jossa hän sijoittui 5 000 metrillä kahdenneksitoista ja 10 000 metrillä yhdeksänneksi.

1955 Saksan yleisurheiluliitto myönsi Schadelle Rudolf-Harbig-muistopalkinnon. Schade lopetti urheilu-uransa vuonna 1958.

Lähteet

  1. ↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1953, s. 363. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.