Herkuleskehrääjä
Nykyään Herkuleskehrääjä:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Herkuleskehrääjä on ollut jatkuvan keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta yhteiskuntaan yleensä. Sen merkitys vaihtelee teknologia-alasta kulttuuriin, mukaan lukien taloustiede ja politiikka. Herkuleskehrääjä on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri ammattialojen ihmisten huomion herättäen kiinnostusta, joka ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herkuleskehrääjä:n vaikutusta elämäämme ja ympäröivään maailmaan tarjoamalla kattavan analyysin, joka sisältää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja.
| Herkuleskehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Riikinkukkokehrääjät Saturniidae |
| Alaheimo: | Saturniinae |
| Suku: | Coscinocera |
| Laji: | hercules |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coscinocera hercules |
|
| Katso myös | |
Herkuleskehrääjä (Coscinocera hercules) on Australian Queenslandissa ja Uudessa Guineassa esiintyvä yöperhonen. Se lukeutuu maailman kookkaimpiin perhosiin.
Molempien sukupuolten siivet ovat ruskeankirjavat ja niissä kulkee vaalea raita. Siivissä on myös läpinäkyvät kolmiomaiset täplät. Herkuleskehrääjänaaraan siipien kärkiväli voi olla 25 cm ja naaraat ovat jonkin verran koiraita kookkaampia. Koiraalla takasiipien kannukset ovat kuitenkin huomattavasti pitemmät. Paritteluun valmis naaras päästää ilmaan feromoneja, joiden tuoksu houkuttelee koiraita paikalle. Aikuisella naaraalla ei ole syömiseen soveltuvia suuosia vaan sen elämän ainoa tehtävä on paritella ja munia, minkä jälkeen se kuolee.[1][2]
Toukka kasvaa noin 10 cm pitkäksi ja on yleisväritykseltään aluksi hyvin vaalea, myöhemmin sinivihreä. Toukka elää luonnossa muutamilla ravintokasveilla, mutta kasvatettuna hyväksyy myös hyvinkin poikkeavia lajeja. Nahanluonnin jälkeen toukka yleensä syö vanhan nahkansa.[3][4]
Lähteet
- ↑ http://rainforest-australia.com/atlas.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://cms.jcu.edu.au/discovernature/butterfliescommon/JCUDEV_012643 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.silkmoths.bizland.com/sample5.htm
- ↑ http://linus.socs.uts.edu.au/~don/larvae/satu/hercul.html (Arkistoitu – Internet Archive)