Herman Hallonblad

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Herman Hallonblad:llä on ollut nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Herman Hallonblad on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Herman Hallonblad on vaikuttanut politiikkaan, talouteen, kulttuuriin, teknologiaan ja muihin päivittäisen elämämme tärkeisiin näkökohtiin. Lisäksi perehdymme Herman Hallonblad:n menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen ymmärtääksemme paremmin sen kehitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja syvällinen näkemys Herman Hallonblad:stä, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle laajempi ja rikastuttava käsitys tästä ilmiöstä.

Herman Hallonblad
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1825
Sortavala, Suomi
Kuollut22. helmikuuta 1894 (68 vuotta)
Sortavala, Suomi
Ammatti pormestari, tilanomistaja
Arvonimivaratuomari, valtioneuvos
Vanhemmat Johan Hallonblad ja Katarina Fredrika Wegelius
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Elisabeth Siitoimen (Siitoinen)

Herman Hallonblad (5. kesäkuuta 1825 Sortavala – 22. helmikuuta 1894 Sortavala) oli suomalainen varatuomari, pormestari, valtioneuvos, tilanomistaja ja suurlahjoittaja.

Hallonbladin vanhemmat olivat Käkisalmen pohjoisen kihlakunnan kruununvouti, kollegiasessori Johan Hallonblad ja Katarina Fredrika Wegelius. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1843. Hallonblad suoritti tuomarintutkinnon 1849 ja hänestä tuli varatuomari 1852.

Hallonblad toimi Käkisalmen pormestarina 1852–1861 ja sen jälkeen hän oli tilanomistajana Sortavalan Myllykylässä. Hallonblad sai kollegiasessorin arvon 1861 ja valtioneuvoksen arvon 1888. Hallonbald toimi myös Yhdyspankin Sortavalan konttorin johtajana. Hallonblad omisti kolme maatilaa Karjalassa ja lisäksi vuosina 1869–1872 Laukon ja Tottijärven kartanot Vesilahdella.

Herman Hallonblad oli naimisissa vuodesta 1851 Elisabeth Siitoimen (Siitoinen) kanssa. Hänen isänsä oli kauppias Iivana Feodoroff Siitoin jolta Elisabeth peri suuren omaisuuden. Herman Hallonblad lahjoitti vaimonsa perintörahoja muun muassa Sortavalan opettajaseminaarin (Sortavalan seminaari). perustamiseen 1880.

Hallonbladit testamenttasivat varoja myös Helsingin yliopistolle ja Herman ja Elisabeth Hallonbladin rahastosta myönnetään nykyisin stipendejä eteville nuorille suomalaisille tiedemiehille. He testamenttasivat vuonna 1909 Suomen Taideyhdistykselle 13 taideteosta ja 200 000 markkaa rahaa. Rahalahjoituksen korkotuotoilla ostettiin 30 vuoden aikana suomalaista taidetta Herman ja Elisabeth Hallonbladin taidekokoelmaan joka sisältää nykyisin 185 taideteosta. Kokoelma kuuluu Ateneumin taidemuseon peruskokoelmiin. Hallonbladit tukivat myös Itä-Karjalan kansanopistoa. Herman Hallonblad perusti 1864 kansakoulun omistamalleen Kymölän tilalle lähellä Sortavalaa ja lisäksi hän oli mukana perustamassa kansakoulua Tottijärvelle 1870.

Eino I. Parmasen kirjoittamassa kirjassa – Taitselujen kirja, osa II (Sorron kiristyminen aika Bobrikovin kuolemaan saakka), kerrotaan Hallonbladin olleen karkotettuna Venäjälle 1900-luvun alussa, Pietarissa sijainneessa Shpalernanjan vankilassa. Päässyt pakenemaan Venäjältä Berliiniin, josta siirtynyt edelleen Ruotsiin.

Hallonbladit on haudattu Sortavalan suomalaiselle hautausmaalle.

Lähteet