Herman Maximilian Molander

Nykyään Herman Maximilian Molander on erittäin tärkeä aihe ja se herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Herman Maximilian Molander:n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja ihmissuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herman Maximilian Molander:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen syvennymme Herman Maximilian Molander:n monimutkaisuuteen ja yritämme valaista näkökohtia, jotka tekevät siitä niin kiehtovan ja vaikuttavan. Analyysin, tutkimuksen ja todistusten avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja rikastuttavan näkemyksen Herman Maximilian Molander:stä, kutsuen lukijan pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa ymmärrystään tästä todellisuudessamme niin läsnä olevasta aiheesta.

Herman Maximilian (Max) Molander (7. toukokuuta 1852 Helsinki – 24. marraskuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, juristi ja virka- ja valtiopäivämies.[1]

Molanderin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Clas Herman Molander ja Johanna Fredrika Hallonblad. Molander tuli ylioppilaaksi 1870, suoritti oikeustutkinnon 1880 ja sai varatuomarin arvon 1883. Hän oli tullihallituksen tilastokonttorin johtaja vuodesta 1885.[1][2] Molander oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1885, 1897 ja 1899.[3][4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Molander Herman Maximilian Viitattu 24.6.2021.
  2. ↑ Max Molander död. Åbo Tidning, 27.11.1899, nro 323, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2021.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, s. 1419-1424.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, s. 1699-1707.
  5. ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen år 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, s. 207-215.