Nykymaailmassa Hernando de Soto:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Hernando de Soto on asettanut itsensä keskeiseksi teemaksi, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vaikutuksestaan talouteen ja politiikkaan, rooliinsa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, Hernando de Soto:stä on tullut julkisen keskustelun ja keskustelun paikka. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Hernando de Soto:een, tavoitteenamme tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.
Hernando de Soto (n. 1496 tai 1497 – 21. toukokuuta 1542)[1] oli espanjalainen löytöretkeilijä, joka tunnetaan Mississippijoen eurooppalaisena löytäjänä.
De Soto syntyi Espanjan Extremadurassa köyhään aatelisperheeseen. Hänen opetuksestaan huolehti Pedrarias Davila, jonka mukana hän lähti 23-vuotiaana Amerikkaan. Vuonna 1532 hän liittyi Francisco Pizarron joukkoihin Perun valloituksessa. Hän palasi Espanjaan rikkaana miehenä, vastaanotti hallitsijan suosionosoitukset ja meni naimisiin Davilan tyttären kanssa.
Vuonna 1538 de Soto lähti omalla kustannuksellaan valloittamaan Floridaa etsiäkseen kultaa ja jalokiviä. Hänen joukkoihinsa liittyi 30. toukokuuta 1539 Tampa Bayssä 600 espanjalaista ja portugalilaista kavaljeeria. Neljän vuoden ajan he vaelsivat Kaakkois-Amerikassa aarteiden perässä. Alkuperäisasukkaat saivat de Soton miehineen tunkeutumaan yhä syvemmälle erämaihin harhaanjohtavilla lupauksillaan aarteista.
De Soto kuoli Mississippin rantatörmällä. Hänen seuraajansa kietoivat hänen ruumiinsa viittaan ja upottivat sen yöllä keskelle virtaa salatakseen hänen kuolemansa.
DeSoton piirikunta Mississippin osavaltiossa on nimetty Hernando de Soton mukaan. Hänen kuolinpaikkansa arvellaan olevan tämän piirikunnan länsirajan muodostavan Mississippijoen partaalla.